jpvuorela

Tarjonnan taloustiede toimii: pelle antaa puoskarille mitalin

Muistatteko kaverin nimeltä Art Laffer? Hän nousi maineeseen perustamalla niin sanotun tarjonnan taloustieteen, jota Kokoomus kannattaa Suomessakin.

Lafferin perusajatus on, että verojen alentaminen on aina oikeaa politiikkaa ja todennäköisesti maksaa itsensä, kun talouden aktiivisuus kasvaa. Ajatus ei ole toiminut koskaan eikä missään. Viimeksi Trumpin hallituksen veronalennukset ovat vähentäneet yritysverotuksen tuloja jopa kaksi kertaa niin paljon kuin realistit pelkäsivät.

Talousnobelisti Paul Krugman muistuttaa, että Laffer on tehnyt muutakin kuin ollut aina väärässä verotuksesta. Hän on ollut aina väärässä myös ennustaessaan elvytyksen johtavan korkeisiin korkoihin ja inflaatioon.

Jotkut saattavat ihmetellä, miten talouden profeettana voi pysyä vuosikymmenestä toiseen, vaikka on aina väärässä. Krugman korostaa, että näitä puoskareita arvostetaan juuri sen tähden, että he ovat väärässä.

Eiväthän neuvot kansantaloutta kohenna, mutta kaikkein rikkaimpien tuloja ne lisäävät dramaattisesti. Ja siten myös heidän mahdollisuuksiaan tukea sopivia ehdokkaita vaaleissa.

Donald Trump onkin päättänyt myöntää Yhdysvaltain presidentin Vapauden mitalin Arthur Lafferille.

Näilläkin palstoilla on kirjoittajia, joille “Lafferin käyrä” on jonkinlainen uskonto. On tietenkin totta, että, samoin kuin 2+2=4, paras kokonaisveroaste on suurempi kuin 0%, mutta pienempi kuin 100%. Järkevästä progressiosta tämä huomio ei kuitenkaan kerro mitään.

60 vuotta sitten Yhdysvalloissa ylimpien tuloluokkien marginaalivero oli 91%. Nykyään se on 37%. Bruttokansantuotetta miettiessä unohdetaan, että neljällä viidesosalla kansasta tulotaso ei ole noussut lainkaan sitten 70-luvun. “Normaalia” kasvua ei ole ollut, ei kirjaimellisesti yhtään, kymmeniin vuosiin.

Thomas Piketty on arvellut, että Yhdysvaltain ylimmäksi marginaaliveroksi sopisi noin 83%. Pitäisikö ehdottaa, että Mika Lintilä soittaisi Pikettylle?

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

4Suosittele

4 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (48 kommenttia)

Käyttäjän jperttula kuva
Juhani Perttu

60 vuotta sitten USA:n talous oli surkea ja maa oli muutenkin säälittävä. Yritti sinnitellä kilpailussa Japanin ja Neuvostoliiton kanssa. Reagan ja veronalennukset muuttivat tilanteen.

Käyttäjän jpvuorela kuva
Jari-Pekka Vuorela

Näin voi ajatella, jos "maa" (Blut und Boden?) on tärkeämpi kuin ihmiset.

Käyttäjän valpperi kuva
petteri ritala

Sehän on nykyään valtalinjaa, ensin valtio, sitten ehkä ihminen.

Kokoomus on ajanut säästämistä, leikkaamista ja valtiontalouden tasapainon ensisijaisuutta jo pitkään.

Valtion velkaantuminen on estettävä, vaikka se sitten tarkoittaisi lisää köyhyyttä, ihminen jää aina toiseksi.

Se ei silti tarkoita, että eletään yli varojen, vaan kohdennuksista on kyse, tämä ei kokoomuksen politiikkaan kuulu.

Ennen vanhaan ihmiset olivat tyytyväisiä, jos hallitus sijoitti koulutukseen, infraan ja terveydenhoitoon, sitä pidettiin oikeana politiikkana, verojenkin pieni kasvu ymmärrettiin, jos samalla sai jotain tilalle.

Nykyään se on täysin väärää politiikkaa, kun tämä uusi hallitus saatiin kasaan, ei kestänyt kuin hetken, kun ''viisaat'' totesivat, että nyt me velkaannumme, ei meillä ole rahaa, ja mistä pitää leikata.

Hyvin on uponnut kokoomuksen viesti mediaankin, sillä kun lehtiä lukee, ja tämänkin paikan päätoimittajn blogia, niin nythän on selvää, että hallituksen toimista on pohja pois, enenkuin mitään on edes tehty.

Ennen sanottiin, että viisas kansa rakastaa veroja, nyt se taitaa rakastaa leikkaamista, varsinkin niiltä, joilla ei mitään ole.

Käyttäjän jockerantanen kuva
Jocke Rantanen

Kun "maa" voi hyvin niin ihmisilläkin on hyvä ja vice versa.

Maailmassa on lukemattomia huonosti voivia "maita" ja niissä ei taida oikein voida sanoa että ihmisillä olisi hyvä, millään mittarilla mitattuna. Jos ei köyhyyttä ja kurjuutta laskea hyväklsi oloksi.

Käyttäjän jperttula kuva
Juhani Perttu

Maa vai ihmiset on oleellinen kysymys. Yleensä maan etu tarkoittaa eliitin etuja. Ja mikä huolestuttavaa, kotimaan politiikassa puhutaan lähes poikkeuksetta Suomen edusta, harvemmin kansan edusta.

Korkea verotus saattaa kasvattaa valtion verotuloja, mutta valtion varat käytetään usein eliitin etuihin ja kansa köyhtyy.

Käyttäjän meeviren kuva
Matti Viren

"Pelle" ja "puoskari" -termit kertovat, että blogisti ei halua keskustella mistään vaan pelkästään meluta.
Taloustieteen Nobel -palkinto on myönnetty tähän mennessä lähdes sadalle ekonomistille, mutta kumma kyllä teikäläisille tulee aina vaan mieleen Krugman ja Stiglitz, jotka eivät edes taustaltaan ole ns. makrotalousekonomisteja. Ehkä kannattaisi kaivella esiin Krugmanin ja Stiglitzin kommentit Hugo Chavezin talouspolitiikasta, joka nyt näyttää kantavan satoaan Venezuelassa.
Osoittaa hyvää tilannetajua kutsua Lafferia "puoskariksi", kun hän väittää, että veroasteen mennessä sataan prosenttiin, verotulot menevät nollaan.

Käyttäjän jpvuorela kuva
Jari-Pekka Vuorela Vastaus kommenttiin #10

Viimeiseen virkkeeseen sait lopulta mahtumaan vähän asiaakin. Olen ihan samaa mieltä siitä, että sadan prosentin veroaste ei olisi hyvä, kuten alustuksessa totesinkin. Saattaahan joku olla eri mieltäkin, vaikka en ole kenestäkään kuullut.

Käyttäjän JaakkoAalto1 kuva
Jaakko Aalto Vastaus kommenttiin #10

Jos taloustieteen nobelisteihin haluaa vedota, niin miksi ei sitten Milton Friedmanniin. Muistini mukaan Chilessä on sovellettu Friedmannin oppeja ja Chilehän on Etelä-Amerikan onnellisin maa. Jos Venezuelassa on puolestaan noudatettu Krugmannin ja Stiglizin oppeja, se ei välttämättä hyvää kerro noiden oppien suositeltavuudesta.

Käyttäjän jpvuorela kuva
Jari-Pekka Vuorela Vastaus kommenttiin #32

Lienee tarkoitettu poliittiseksi huumoriksi? Venezuelassa ei ole noudatettu Krugmanin oppeja. Pinochetin fasistihallitus kyllä kysyi neuvoja Friedmanilta.

Käyttäjän MaxStenbck kuva
Max Stenbäck Vastaus kommenttiin #33

Ei kai Pinochetin hallitus varsinaisesti kysynyt neuvoja, vaan the Chicago Boys -ryhmä tarjoutui täydentämään kenraalien osaamista talousasioissa. Nuo toki olivat nimenomaan Friedmanin koulukuntaa ja taisi Friedman itsekin käydä luennoimassa. Tuo toteamus vain luo virheellisen kuvan tapahtumien kulusta.

https://en.wikipedia.org/wiki/Chicago_Boys

Käyttäjän jpvuorela kuva
Jari-Pekka Vuorela Vastaus kommenttiin #34

Joo, yritin vastata Aallolle samaan (epäonnistuneeseen) sävyyn.

Käyttäjän meeviren kuva
Matti Viren Vastaus kommenttiin #33

Kerropa sitten, kenen oppeja Venezuelassa on noudatettu. Tuntuvat vaan kovin tutuilta: Omaisuuden sosialisointi, hinta- ja vuokrasäännöstely, massiiviset tulonsiirrot omille kannattajille, maatalouden kollektivisointi, valtion talouden alijäämä 20 % BKT:sta.... Eivätkö nämä ole juuri niitä asioita, joita sinä ja "te" kannatatte?

Käyttäjän jpvuorela kuva
Jari-Pekka Vuorela Vastaus kommenttiin #39

Tämän blogin aihe on Paul Krugmanin ja Thomas Pikettyn käsitys Arthur Lafferin käyrän veropopulistisesta tulkinnasta. Minulla ei ole aavistustakaan, onko Chavezin tai Maduron Venezuela yrittänyt soveltaa jonkun eurooppalaisen tai amerikkalaisen muotoilemaa talousteoriaa. Ehkä sinulla on, mutta ei oikein siltä vaikuta. En tiedä, onko tuo "te" merkki paranoiasta, seniiliydestä tai vain siitä, että maailmasi jakautuu perussuomalaisiin ja meihin muihin. Tunnetko jonkun maatalouden kollektivisoinnin kannattajan?

Käyttäjän meeviren kuva
Matti Viren Vastaus kommenttiin #40

Lukijoille tiedoksi, että tällaista on taloustieteellinen keskustelu US:ssa. Tervetuloa osallistumaan!

Käyttäjän JaakkoAalto1 kuva
Jaakko Aalto Vastaus kommenttiin #41

#41:
Olen huomannut. Kun vasemman laidan blogisti huomaa kirjoitelleensa itsensä umpikujaan, hän siirtyy moodiin "ei tässä blogissa tuosta ollut kysymys, vaan ...." ja sitten perään näitä paranoija seniiliys ynnä muut pejoratiivit heittoja. Talouspolitiikan sisällöstä, keinoista ja tuloksista kirjoittelu ja varsinkin perusteltu kirjoittelu on heille kovin vierasta ja vastenmielistä.

Käyttäjän jpvuorela kuva
Jari-Pekka Vuorela Vastaus kommenttiin #42

Anteeksi, mihin umpikujaan? Onko sinulla jotakin sanottavaa veroasteesta, veroprogressiosta ja tarjonnan taloustieteestä, vai höpisetkö Venezuelasta, oli aihe mikä tahansa?

Käyttäjän jockerantanen kuva
Jocke Rantanen Vastaus kommenttiin #42

Eikä kysymys ole ainoastaan taloustieteestä keskustelusta.
Sitten kun ei muuta enää voida niin käydään henkilöä herjaamaan.

Käyttäjän jpvuorela kuva
Jari-Pekka Vuorela Vastaus kommenttiin #41

Kyllä minuakin hävettäisi, jos olisin ruvennut #39:n tapaan puhumaan maatalouden kollektivisoinnista ja "omien kannattajien" suosimisesta, kun puhe oli Krugmanin Laffer-tulkinnasta. Elätkö enää tällä planeetallakaan?

Tervetuloa toki kaikki, joilla on tunnistettava profiili.

Käyttäjän samimiettinen kuva
Sami Miettinen

Mukava että pohdit optimaalista verotusta. Itse en suljetun maailman sota-ajan ansiotuloverojen marginaaliveroja kauheasti yrittäisi yleistää nykymaailmaan. Olen itse sitoutumaton, mutta ehkä suonet että kommentoin "analyyttisesti".

Kokonaisveroasteessa (veroeurot/bkt) on ainakin selvää että selvästi yli Suomen 42% korkeammat kokonaisveroasteet suhteessa bruttokansantuotteeseen vaikuttavat kasvuun haitallisesti eli hidastavasti. Ne myös erittäin todennäköisesti vaikuttavat euromääräiseen reaaliseen verokertymään haitallisesti.

Analysoin tätä Suomen datalla ja niin näyttäisi todella olevan: Suomen maailman 5. korkein kokonaisveroaste on tulonsiirtopotentiaalin kannalta (=vasemmiston tavoite) todennäköisesti liian korkea ja vuonna 2018 sen lasku noin 1%:lla yhdistyi noin kahden miljardin euron lisäverotulovirtaan. Tätä hyvää hallitus pystyi käyttämään sekä eriarvoisuuden vähentämiseen eli tulonsiirtoihin että myös valtiovelan takaisinmaksuun eli tulevaisuuden jakovarapotentiaalin kasvatukseen. Hyvä juttu!

USA:n 34% kokonaisveroaste lienee varsin stimuloiva kasvulle mutta se on varmasti Lafferin käyrän vasemmalla puolella eli liian matala jos halutaan maksimoida tulonsiirtoja. Vertailun vuoksi, jos Suomessa olisi USA:n 15% matalampi kokonaisveroaste, kansalaisilla olisi yli 30 miljardia enemmän ostovoimaa, ja valtion tulonsiirrot ja ilmaispalvelut olisivat myös hieman alle 30 miljardia pienemmät (byrokratia syönee muutaman miljardin kuormasta). Tätä ei kukaan Suomessa halua. (Toisaalta jenkitkään tuskin haluavat maksaa 3 000 miljardia enemmän veroja eli operoida Suomen tasolla)

Tässä oma analyysini, mukana myös lähteet ja datasarjat, jos haluat tehdä oman analyysisi:

"Veroaste laski, kokonaisverokertymä tulonsiirtoihin nousi vuonna 2018"
http://samimiettinen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/2718...

Käyttäjän jockerantanen kuva
Jocke Rantanen

En ole talousihminen enkä siis hallitse tällaisia analyysejä. Vaikuttavat kuitenkin oikeilta.

Meitä ilmeisesti odottaa aika jolloin veroja korotetaan ja niillä verorahoilla "listään työllisyyttä".
Nähdäkseni tällaisessa ei ole mitään järkeä. Valtio imee kansalta ostovoimaa jota se sitten, byrokratian kustannukset lisättynä, jakaa tulonsiirtoina takaisi osalle kansaa.
siinä yhteydessä, kun saajat maksavat jonkinsuuruosta veroa niin verotulot kasvavat jossain määrin. Samoin bkt nousee koska palkkasumma kasvaa.

Käyttäjän samimiettinen kuva
Sami Miettinen

Muuten olet mielestäni oikeassa, paitsi että kokonaisveroeurot eivät kasva koska taloudellinen aktiivisuus vähenee (=kasvu vähenee) kun operoidaan verokertymän "kipurajoilla". Palkkapotin kasvukin on kaksipiippuinen juttu: ne joilla on duunia, on enemmän ostovoimaa, mutta on todennäköistä että julkiset palkansaajat pitävät duuninsa, yksityisellä puolella saneerataan, kun kolmikantaisesti haetaan taas mahdollisesti sekä kikyn perumista että sen päälle lisää palkkaa.

Saapa nähdä. Oletukseni on että hallituksen politiikka pienentää kasvua, verotuloja ja työllisyyttä koska olemme jo nyt maailman 5. suurin verottaja kokonaisveroasteella mitaten. Löysääminen kohti OECD:n 34%-tasoa (minulla on tuossa virhe, OECD on 34% keskimäärin ja USA 27%) voisi toimia paremmin: se stimuloisi varmasti kasvua mutta ehkä myös verotuloja euroissa mitattuna. Verot kerätään euroina, ei prosentteina!

Käyttäjän JarmoAhonen1 kuva
Jarmo Ahonen Vastaus kommenttiin #8

Pelkkään veroasteeseen tuijottaminen on tunteisiin vetoava ja mukavan populistinen näkökulma. Mutta kokonaisveroaste ei kuitenkaan ole erityisen uskottava yksittäisenä selittävänä tekijänä. Merkittävä kyllä, mutta ei suinkaan yksinään selittävä.

Ruotsi taitaa olla kokonaisveroasteeltaan samoissa kuin Suomi. Tanskassa taas on jonkin verran korkeampi kokonaisveroaste. Nyt sekä Tanskassa että Ruotsissa työllisyys on korkeampi kuin meillä Suomessa. Kyseisten maiden talous on muutenkin aika hyvällä tolalla.

Toisaalta aika tukevasti verottava Ranska (kokonaisveroaste suurempi kuin meillä) on pärjännyt aika lailla samoin kuin kotoinen Suomi.

Käyttäjän jockerantanen kuva
Jocke Rantanen Vastaus kommenttiin #20

Ruotsin ja Tanskan osalta hyvään tilanteeseen on "syynä" pitkää harjoitettu järjevä talouspolitiikka ja erilainen elinkeinorakenne.

Ainakin Ruotsissa, muistaakseni, alennettiin veroja jokin aika sitten?

Käyttäjän jockerantanen kuva
Jocke Rantanen Vastaus kommenttiin #8

"Muuten olet mielestäni oikeassa, paitsi että kokonaisveroeurot eivät kasva koska taloudellinen aktiivisuus vähenee (=kasvu vähenee) kun operoidaan verokertymän "kipurajoilla"."

Eikö siinä käy niin että kun veroja korotetaan ja niitä korotuksia käytetään "työllistettyjen" palkkoihin niin niistä kertyvä vero on "lisää"?
Tarkoittanet että seuraus on että taloudellinen aktiviteetti itse asiassa vähenee ja sitä kautta veroja kertyy lopulta vähemmän?

Käyttäjän MaxStenbck kuva
Max Stenbäck

Olenkohan käsittänyt Lafferin käyrän täysin väärin. Siinähän perusajatus on, että on olemassa verotuksen taso, joka maksimoi verotuoton. Tuosta optimitasosta sekä veroasteen nosto että lasku johtavat pienempään verotuottoon. Tuo ei suinkaan kuulosta siltä, että verojen lasku olisi aina "oikea" toimenpide?

Toisaalta tietysti jos pitää ihmisiä tärkeämpänä kuin "maata", saattaa niin tuloveron osalta ollakin.

Käyttäjän samimiettinen kuva
Sami Miettinen

Olet ymmärtänyt asian täysin oikein, mutta tässä on staattinen ja kasvupuoli. Staattinen eli verokertymä juuri nyt on yksi asia, tulevaisuuden jakovara riippuu siitä haetaanko kasvua vai ollaanko tyytyväisiä hitaampaan kasvuun ja siten pienempään tulevaisuuden verokertymään ja tulonsiirtopottiin.

USA:ssa ollaan varmasti kokonaisveroasteessa (27%) Lafferin käyrän vasemmalla (ei-optimaalinen, eikä varsinkaan maksimaalinen verokertymä dollareissa mitattuna). Kasvu on kovaa, mutta tuskin veronalennuksista johtuen enää kun ollaa näin matalalla.

OECD on 34%, vaikea sanoa kummalla puolella ollaan, todennäköisesti yhä vasemmalla. Kasvu on varmaankin hyvällä tasolla näillä lukemilla eli jarrua ei tule sieltä.

Suomi, Tanska, Ruotsi, Belgia, Ranska eli yli 42% veroaste. Varmasti hidastetaan kasvua näillä maailmanennätystasoilla. Todennäköisesti myös euro/kruunu-verokertymää reaalisesti per capita sekä staattisesti että myös tulevaisuudessa.

(Sivuhuomiona euro todennäköisesti itsessään hidastaa kasvua hieman joka vuosi sen luomien vastasyklisten jäykkyyksien vuoksi.)

Käyttäjän jpvuorela kuva
Jari-Pekka Vuorela

Olet käsittänyt, tietenkin, aivan oikein, itse käyrän. Verojen lasku "aina" oikeana toimenpiteenä, on vain Lafferin, Wahlroosin ja monien muiden tarjonnan taloustieteen kannattajien arkipäiväistä käytännön ohjeistusta poliitikoille.

Käyttäjän samimiettinen kuva
Sami Miettinen

Mitäs mieltä blogisti on 27%, 34% ja 42% verokertymärajoistani? Onko isompi luku "aina" joka suhteessa "parempi" ja miksi näin mielestäsi on?

Käyttäjän jpvuorela kuva
Jari-Pekka Vuorela Vastaus kommenttiin #14

Minulla on aika harvoja pinttymiä siitä, mikä on "aina" parempi. Kiinnittäisin kuitenkin vielä uudelleen huomiota siihen, minkälaisella progressiolla kulloinkin saavutetaan optimaalisin kokonaisveroaste.

Käyttäjän samimiettinen kuva
Sami Miettinen Vastaus kommenttiin #17

Selvä juttu. No spesifisti, onko joku näistä : 27%, 34% tai 42% mielestäsi "paras" ja miksi?

Käyttäjän jpvuorela kuva
Jari-Pekka Vuorela Vastaus kommenttiin #21

Vaikuttaisi siltä, että Ranskassa ja kaikkialla sieltä pohjoiseen on esimerkiksi terveydenhuolto ja koulutus saatu tähän asti toimimaan mukavahkosti 42%:n tai sitä suuremmalla kokonaisveroasteella, mikäli sitä kysyt.

Hurjalta kuulostaa, että 27%:n (tai 34%:n) maassa k o r k e i n marginaalivero on 37%. Vielä hurjemmalta, että Italiassa intoillaan 15%:n tasaverosta, kun julkinen velka on vasta 130% bkt:sta.

Käyttäjän Luntatupaan kuva
Pertti Väänänen

Toisaalta voimme ryhtyä keksimään uusia veroja: Esim. Huvi/ravintola-, kissa-, koira-, polkupyörävero jne.

Näillä saadaan edes jotain verotuloa lisää.

Käyttäjän jpvuorela kuva
Jari-Pekka Vuorela Vastaus kommenttiin #16

Sinänsä huvittavaa (verotettavaa?), että kaikki esimerkkisi, kissaveroa lukuun ottamatta, olivat totta 1900-luvun Suomessa. Eivät uusia, vaan vanhoja, joista on jo luovuttu.

Käyttäjän MaxStenbck kuva
Max Stenbäck

OK, pistäkäämme siis Lafferin käyrä parkkiin. Lisääntynyt toimeliaisuus ei siis Lafferin mukaan aina kata veroasteen laskusta johtuvaa verokertymän pienenemistä. Meinaatko ettei verojen lasku lisää toimeliaisuutta yksityisellä sektorilla?

Käyttäjän samimiettinen kuva
Sami Miettinen Vastaus kommenttiin #27

"veroasteen laskusta johtuvaa verokertymän pienenemistä"

Tämä ei ole tosiväite. Veroaste laski Suomessa vuonna 2018 yli 1%. Absoluuttinen verokertymä oli 99,1 miljardia euroa eli yli kaksi miljardia korkeampi kuin vuonna 2017. Se on Suomen tasavallan kaikkien aikojen korkein verokertymä, sekä per capita reaalisesti että absoluuttisesti.

Data ja analyysi löytyy täältä:

http://samimiettinen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/2718...

Käyttäjän MaxStenbck kuva
Max Stenbäck Vastaus kommenttiin #28

Ajatukseni siis oli, että veroasteen lasku pienentää verokertymää. Toimeliaisuuden lisääntyminen taas kasvattaa sitä. Olimme juuri blogistin kanssa päässeet yksimielisyyteen, ettei edas Laffer väitä veronalennuksen aina kasvattavan verokertymää, vaikka niin voi käydäkin. Viittasin siis tuollaiseen tilanteeseen jossa kertymä pienenee. Voihan lasku olla kuitenkin "oikein", jos arvostamme toimeliaisuutta korkeammalle kuin verotuoton maksimointia.

Käyttäjän TomiSolakivi kuva
Tomi Solakivi Vastaus kommenttiin #28

Ihanko oikeasti kutsut tuota kahden vuoden vertailulla tehtyä rusinoiden poimintaa analyysiksi?

Käppyröissäsi on pitkiä pätkiä, joissa verotulot kasvavat samanaikaisesti veroasteen nousun kanssa (about 1975-1996 ja 2009-2015). Mitäs se sitten kertoo? Sinusta vuosien 2017 ja 2018 vertailu on vahvempi evidenssi?

Tai sitten yhtälö on tukevasti monimutkaisempi, ja tuollaiset vertailut ihan puhtaasti hupijuttuja.

Ei sillä että Vuorelakaan ymmärtäisi asiasta enempää kuin sika satelliitista.

Käyttäjän samimiettinen kuva
Sami Miettinen Vastaus kommenttiin #30

"Ihanko oikeasti kutsut tuota kahden vuoden vertailulla tehtyä rusinoiden poimintaa analyysiksi?"

Niin, siis kuten sanot, tässä on kyseessä 38 vuoden analyysi, ei kahden vuoden. Tämä vissiin selvää?

"Käppyröissäsi on pitkiä pätkiä, joissa verotulot kasvavat samanaikaisesti veroasteen nousun kanssa (about 1975-1996 ja 2009-2015). Mitäs se sitten kertoo? Sinusta vuosien 2017 ja 2018 vertailu on vahvempi evidenssi?"

Juu, kuten sanon tekstissä, kun veroaste on lähellä OECD:n 34% astetta ja käytössä on oma raha (markka), on turvallista nostaa veroastetta ja luottaa että absoluuttiset verotulot myös kasvavat reaalisesti. Kasvu varmaankin on vaarantunut jo tuolloin.

"Tai sitten yhtälö on tukevasti monimutkaisempi, ja tuollaiset vertailut ihan puhtaasti hupijuttuja.

Ei sillä että Vuorelakaan ymmärtäisi asiasta enempää kuin sika satelliitista."

Tee toki oma analyysisi datalla, ei tarvitse olla epäkohtelias. Eipä tähän Timo Harakat tai ekonomistitkaan osanneet vastata kun tämän aiemmin keväällä julkaisin ja jaoin mm. Twitterissä.

Kertauksena vielä: kun ollaan kaukana OECD:n 34% veroasteen yläpuolella yli 40%-tason, sekä kansantalouden kasvu että varsinkin verotulojen kasvu on vaarassa jos veroruuvia kiristetään näin äärimmäisissä olosuhteissa.

Lohdutuksena vasemmistolaisille on käytännössä varmaa että USA voisi lisätä verotulojaan per capita lisäämällä veroastetta nykyisestä 27%-tasosta (15% Suomen alapuolella).

Käyttäjän JiriNieminen kuva
Jiri Nieminen

Tulee mieleen Juhana Vartiainen. :o

Käyttäjän jpvuorela kuva
Jari-Pekka Vuorela

Niin. Ymmärrän Juhanan ja monen muunkin motiivihistorian. 70– ja 80– luvuilla tuntui siltä, että keynesiläisyys on umpikujassa, kun se perustuu jatkuvan kasvun odotukseen ja epäonnistuneisiin kuvitelmiin inflaation ja taantuman suhteesta. Tarjonnan taloustiede vaikutti varmaan raikkaalta uutuudelta. Ja voisihan sitä ehkä, periaatteessa, yrittää soveltaa vähemmän uskonnollisesti.

Käyttäjän jpvuorela kuva
Jari-Pekka Vuorela

Uskonnollisella soveltamisella tarkoitan esimerkiksi ajatusta, jonka mukaan työvoiman tarjonta loisi automaattisesti työpaikkoja, vaikka ketään ei huvittaisi työstä maksaakaan.

Pentti Penttinen

Miksi ihmeessä keskustelun lähtökohtana pidetään sitä, että veroja pitäisi kerätä mahdollisimman paljon? Eikö veroja pitäisi kerätä vain sen verran, että saadaan yhteiset asiat hoidettua?

Vastaukseksi ei kelpaa se, että valtiolla on pula rahasta.

Käyttäjän jpvuorela kuva
Jari-Pekka Vuorela

En osaa sanoa. Täällä ei pidetä. Palaapa tänne, kun olet ottanut itsestäsi kuvan.

Käyttäjän MarkkuElonen kuva
Markku Elonen

Niinpä. Venezuelassa päätettiin lähteä toteuttamaan täysin vastakkaista politiikkaa v. 2004. Ylimmäksi talousneuvonantajaksi tuli Vasemmistoliiton espanjalainen sisarpuolue Podemos (Me voimme), ja kyllähän ne pojat ja tytöt voivatkin. Ajoivat maan talouden vain reilussa 10:ssä vuodessa täydelliseen romahdukseen.

Käyttäjän jpvuorela kuva
Jari-Pekka Vuorela

Podemos on perustettu vuonna 2014, eikä sillä käsittääkseni ole minkäänlaista suhdetta Venezuelaan. Espanjan suurissa kaupungeissa pari pormestaria on sitä lähellä.

Käyttäjän MarkkuElonen kuva
Markku Elonen

Olet oikeas. Oioin liikaa.

Nuo neuvonantajat Venezuelassa, jotka edistivät siellä vasemmistolaista talouspolitiikkaa (löysivät hedelmällisen maaperän) olivat vasemmistolaisten Valenciassa perustamasta säätiöstä, ja osa heistä oli myös mukana perustamassa sittemmin Podemosia.

El año de 1.993 un grupo de profesores fundan en la ciudad de Valencia, la Asociación Centre d’Etudis Politics, que en el año 2001 se convirtió en la Fundación CEPS-Centro de Estudios Políticos y Sociales. Esta Fundación se autodefine como “una organización política no partidaria dedicada a la producción de pensamiento crítico y al trabajo cultural e intelectual para fomentar consensos de izquierda”. Independientemente de su labor académica, esta Fundación, por sus propios orígenes, encontró en Venezuela un terreno fértil para poner en práctica su tesis para “fomentar consensos de izquierda” al tiempo que descubrió una gallina de los huevos de oro que la financiara, particularmente a partir del año 2.004.

Käyttäjän jpvuorela kuva
Jari-Pekka Vuorela

Pitäisi ehkä pyytää anteeksi, että kutsuin otsikossa Trumpia pelleksi, vaikka se sopi alkusointuun. Kyseessähän on kuitenkin parantumattomasti murhanhimoinen kusipää:

https://www.nytimes.com/2019/06/18/nyregion/centra...

Toimituksen poiminnat