Arktis ja kapitalismi
Tänään 5. toukokuuta tulee kuluneeksi 201 vuotta Karl Marxin syntymästä. Nuori Marx oli viimeinen suuri esidarwinilainen filosofi; kypsä Marx oli ensimmäinen suuri kapitalismin kehityksen tutkija.
Nuoren Marxin ajatteluun vaikutti vanha saksalainen perinne, joka oletti automaattisesti historian etenevän kohti jonkinlaista täydellistymistä. Tosielämän ristiriitojen taustalle ajateltiin jonkinlainen ristiriitojen ratkaisemiseen sinänsä p y r k i v ä maailmankaikkeus.
Todellisuus ei pyri mihinkään. Eikä tosielämässä voi asettaa uudistamista ja kumoamista vastakkain, kysymällä pitäisikö talousjärjestelmä muuttaa jotenkin kokonaan.
”Lajien synty” on kilpaillut koululaitoksessakin Raamatun ja Koraanin kanssa jo 160 vuotta.
Mitä ylipäänsä merkitsee, että "järjestelmä" muutetaan "kokonaan"? Vain olemassaolevassa maailmassa voi elää. Kukaan ei voi rakentaa itselleen lapsia, joiden elämä ei perustuisi samoihin molekyyleihin kuin tähänastinen elämä.
Kasvoiko kapitalismi siten, että keskiaikainen maanomistus- ja säätylaitos jotenkin yhtenä yönä kumottiin? Entä syntyikö demokratia siten, että pariisilaiset hulinoivat joitakin viikkoja vuonna 1789? Pietarissa vuonna 1917 muutamat kapinallissotilaat huomasivat, että Talvipalatsissa ei näytä enää olevan juuri ketään. Vallitsiko seuraavana päivänä puolen mantereen kokoisessa imperiumissa sosialismi? Arabikevät on niin lähellä, ettei tarvinne kommentoidakaan.
Evoluutiosta puhuminen ei tietenkään merkitse, ettei ristiriitoja olisi tai ettei kehitys edellyttäisi niiden kohtaamista ja ratkaisemista.
Kehityksen loppua ovat omalla tavallaan ennustaneet monet. Ei tarvitse mennä muinaisiin kreikkalaisiin eikä Britannian, Ranskan tai Saksan klassikoihin. Viime vuosikymmeniltä tulevat mieleen Daniel Bellin The End of Ideology (1960) ja Francis Fukuyaman The End of History and the Last Man (1992). Sen kummemmin Bellin kuin Fukuyamankaan oma kehitys ei onneksi pysähtynyt noihin kirjoihin.
Toki on totta, että nälkäisiä on nyt vähemmän kuin koskaan; ja että ihmiset elävät vanhemmiksi kuin koskaan, terveempinä kuin koskaan; mutta uudet ristiriidat nostavat päätään. Lyhyen ja pitkän aikavälin menestys on ongelmista tärkein.
Olisi pähkähullua vastustaa ydinsotaa ikään kuin osittain, ottaen huomioon aseteollisuuden työllisyysvaikutukset. Samanlaista ajattelua kuitenkin näkee, kun ollaan vaativinaan "tolkkua" ilmastokeskusteluun.
Ainoa mahdollinen ihmiskunnan ”kehityksen loppu” on kulttuurin tuhoutuminen siihen, että ihmiset tuhoavat oman elinympäristönsä. Kyllä sen vielä estää voi, ainakin osittain.
Arktisen neuvoston kokouksessa tulee esiin yksi olennainen ratkaisua vaativa nykymaailman ristiriita. Toimenpiteitä arktisen alueen lämpenemisen estämiseksi vastustaa Yhdysvaltain hallituspuoluetta sponsoroiva kapitalismi. Niitä kannattaa muu maailma.
Noita maailmanlopun ennistuksia tulee ja menee, mm:
”
Aiemmat ennusteet ja maapallon kantokyky
1900-luvun lopulla ensin väestön väitettiin räjähtävän, sitten ennuste pudotettiin 15 miljardiin, sitten 12 miljardiin, sitten 10 miljardiin. Muissakin tuomiopäivänennusteissa on ensin esitetty aivan perustelemattoman liioiteltuja väitteitä, joita on sittemmin vaivihkaa pienennetty myöntämättä virhettä.”
Esimerkiksi väestöguru Paul Ehrlich väitti, että globaalit nälänhädät tappaisivat miljardeja 1970- ja 1980-luvuilla, mutta aliravittujen määrä romahtikin.[13] Alarmismi on synnyttänyt myös vaatimuksia yksilönvapauden rajoittamisesta.
Vielä vuonna 1962 asiantuntijat kiistelivät YK:ssa siitä, pystytäänkö ikinä tuottamaan ruokaa 3 miljardille ihmiselle (silloinen väkiluku). Puolet maailman väestöstä näki tuolloin nälkää.”
Ja nyt sitten taas :
”On alettu puhua ihmisen aiheuttamasta kuudennesta joukkosukupuutosta, jonka taustalla on väestön ja kulutuksen kasvu.”
Ei muuta kuin väestön määrä maapallolla alas ja kulutus myös, heh
https://fi.m.wikipedia.org/wiki/Väestönkasvu
Ilmoita asiaton viesti
Väestönkasvun ja ruuan riittävyyden pahimmat uhkaskenaariot on pystytty välttämään, koska ongelmiin on tartuttu. Väestönkasvua alettiin 1970-luvulla rajoittaa väestömäärältään suurimmassa maanosassa Aasiassa voimakkaasti. Kiinassa ns. yhden lapsen politiikalla ja Intiassa laajoilla sterilointiohjelmilla. Uusien tuottavampien kasvilajikkeiden kehittäminen, ns. vihreä vallankumous, puolestaan kasvatti valtavasti maatalouden tuottavuutta varsinkin kehitysmaissa 1960-luvulta lähtien.
Ongelmat eivät siis poistuneet – tai vähentyneet – itsestään, kädet ristissä odottamalla. Sama koskee ilmastonmuutosta.
Ilmoita asiaton viesti
”Esimerkiksi väestöguru Paul Ehrlich väitti, että globaalit nälänhädät tappaisivat miljardeja 1970- ja 1980-luvuilla, mutta aliravittujen määrä romahtikin.”
Tuo lähinnä estettiin tekemällä teknistä ratkaisua ongelmaan. Sitä kutsutaan vihreäksi vallankumoukseksi.
Nykyisille ongelmille ei ole tehty teknistä ratkaistua. Tai onhan niitä ratkaisuja ollut kauan aikaa mutta niitä ei ole oikein otettu käyttöön.
”On alettu puhua ihmisen aiheuttamasta kuudennesta joukkosukupuutosta, jonka taustalla on väestön ja kulutuksen kasvu.”
Tämä on totta. Se alkanut jo tuhansia vuosia sitten ja joukkosukupuutto kiihtyy.
Ilmoita asiaton viesti
Toisaalta jotkut kapitalistit hyödyntävät väitettyä ilmastonmuutosta liiketoiminnassaan.
USA:n vahva öljyteollisuus puolustaa vain taloudellisia intressejään. Republikaanien kannattajille lienee halpa bensiini hyvin tärkeää.
Ilmastonmuutoksella pelottelu ei liene kovin kestävä tapa motivoida sinänsä viisaaseen luonnonvarojen ja elinympäristömme kestävään käyttöön. Pitkälle viety omavaraisuus on tulevaisuudessa tärkeä tavoite EU:lle ilman mahdollista ilmastonmuutostakin.
Ilmoita asiaton viesti
Arktinen alue, varsinkin pohjoisnavan ympäristö, on lämmennyt reippaasti talvisin viime vuosikymmeninä, vaan kesälämpötilat ovat entisellään, josseivät alempana:
http://ocean.dmi.dk/arctic/meant80n.uk.php
(Sitten napsuttelee eri vuosien käyriä näkyville)
Jos me olisimme blogisti Vuorelan kanssa osakkeenomistajia yrityksessä, joka vaikkapa porailisi öljyä arktiselta alueelta, niin mikä saisi meidät (ja muita osakkaita) vaatimaan yhtiötä satsamaan lämpötilan kohoamisen hillintään? Jäiden väheneminen olisi yhtiön etu, meidän vaatimuksemme maksaisi ja alentaisi osakkeiden tuottoa. OK, Vuorela esittäisi vaatimuksensa ja möisi sitten osakkeensa pois, kun vaatimus ei aiheuttaisi toimenpiteitä.
Ylläoleva esimerkki mielestäni tukee blogistin kapitalismin kritiikkiä siltä osin, ettei ole kovin uskottavaa, että neljännesvuosirytymillä tulevaisuuteen tähyävä yhteisö alkaisi hillitä ilmastonmuutosta, jos toimet aiheuttaisivat taloudellista haittaa.
Teslan tapaisia yrityksiä taas ei ainakaan vielä ole riittävästi määräämään tahtia. Näillehän taas lämpenemisen ehkäisymielikuvat tuovat lisää voittoa.
Ilmoita asiaton viesti
Pitäisin arveluttavana kompromissina sitäkin, jos Arktisen neuvoston julkilausumista poistettaisiin maininta Pariisin ilmastosopimuksesta, mutta jos ilmastonmuutoksen torjunta poistetaan asialistalta kokonaan, neuvosto on syytä lakkauttaa.
Valtionpäämiesten joukossa on jo yksi ihmiskunnan vihollinen, kirjaimellisesti: Brasilian Jair Bolsonaro, joka on valmis suhtautumaan Amazoniaan kuin Seitsemän veljestä kaskiviljelyyn. Arktisella neuvostolla ei ole varaa tukea vihollisten listan lisäämistä.
Ilmoita asiaton viesti
Jonathan Wattsin juttu tuoreesta YK-raportista alkaa aika pysäyttävällä kuvalla Indonesiasta. Tähän verraten arktiset avohakkuut ovat vielä amatöörien puuhastelua:
https://www.theguardian.com/environment/2019/may/0…
Ilmoita asiaton viesti
Toivottavasti kukaan ei joudu lukemaan noin typeriä ajatuksia lehdistä. Olethan jo eläkkeellä tai työttömänä?
Ilmoita asiaton viesti
”Our digital beings digest utopia and excrete dopamine”, kirjoittaa Timothy Snyder ällistyttävän syvällisessä esseessään robotiikan todellisista säännöistä ja Trumputinin maailmasta:
https://www.nybooks.com/daily/2019/05/06/what-turi…
Ilmoita asiaton viesti