Irlannin rauhan viimeiset kuukaudet?
Pohjois-Irlannin rauha perustuu kokonaan Euroopan unionin jäsenyyteen.
Kymmeniä vuosia jatkunut aseellinen kaupunkisota päättyi vasta, kun Yhdistynyt kuningaskunta, Irlannin tasavalta ja Pohjois-Irlannin puolueet sopivat, että jokaisella pohjoisirlantilaisella on oikeus sekä Yhdistyneen kuningaskunnan että Irlannin tasavallan kansalaisuuteen; ja että tämä oikeus ei tule muuttumaan Pohjois-Irlannin tilanteen mahdollisesti muuttuessa.
Tämä "pitkäperjantain sopimus" allekirjoitettiin huhtikuussa 1998. Pohjois-Irlannin "tilanteella" tarkoitettiin paikallisten puolueiden suhteita ja koko alueen suhdetta Lontoon hallitukseen ja parlamenttiin. Kenellekään ei tullut mieleenkään sellainen hullutus, että jokin osapuoli eroaisi Euroopan unionista.
Euroopan unionin perustamisesta ja Euroopan unionin kansalaisuudesta sovittiin Maastrichtissa helmikuussa 1992, ja eurooppalaisen kansalaisuuden merkitystä syvennettiin Amsterdamissa lokakuussa 1997. Ilman näitä sopimuksia ei olisi mitenkään voitu ajatella pohjoisirlantilaisen oikeutta sekä brittiläiseen että irlantilaiseen identiteettiin, eikä vapaata liikkuvuutta ja rajavalvonnan purkamista Irlannin saarella.
Eikö tämä tosiaan tullut englantilaisille mieleen, kun he päättivät sopia pohjoisirlantilaisten puolesta brexitistä? Yllättävää kyllä, ilmeisesti ei.
Kyse ei ole pelkästään hallituksen tai englantilaisten äänestäjien rasismista vaan Monty Python -sketsiin verrattavasta tietämättömyydestä. Tammikuussa 2018 virkaan astunut Pohjois-Irlannin asioiden ministeri Karen Bradley myönsi kuukausien kuluttua, ettei hän tunne pitkäperjantain sopimusta tai vastuualueensa poliittista historiaa.
Vielä aamupäivällä 10. huhtikuuta 2019 en usko, että Britannia eroaa unionista ilman sopimusta illalla 12. huhtikuuta 2019, mutta ei Irlannin rajan ongelma poistu, vaikka ero saisi miten pitkän lykkäyksen tahansa.
Selvä sopimus pysyvästä tulliunionista takaisi edes sen, että pohjoisirlantilaisen maidontuottajasuvun ei tarvitsisi ruveta järjestämään itselleen maahantuonti- ja tariffilomakkeita siirtäessään maitoa yhdelle ja juustoa toiselle puolelle kylätietä. Passi kai olisi hyvä pitää mukana kuitenkin.
Tätä tilannetta ei olisi syntynyt, elleivät Britanniaa olisi viime vuosina hallinneet perussuomalaisten ryhmätoverit Euroopan parlamentissa, Cameronin ja Mayn konservatiivit. 1990-luvun sopimukset sai aikaan Työväenpuolueen hallitus.
Meinaat, että EU aloittaa sodan Irlanissa Isoa-Britanniaa vastaan?
Ilmoita asiaton viesti
No, jonkinlainen yritys tuokin: väkinäinenkin Putous-huumori on parempi kuin perussuomalainen murjotus.
Meinaan, että ilman tulliunionia on pakko palauttaa rajavalvonta keskelle kyliä. Siitä saavat uutta intoa kaupunkisissien perinneyhdistykset.
Ilmoita asiaton viesti
Eikä pelkkä tulliunioni takaa sitä, että pohjoisirlantilaisilla säilyy oikeus sekä Yhdistyneen kuningaskunnan että Irlannin tasavallan kansalaisuuteen. EU-passillahan ongelmaa ei synny.
Ilmoita asiaton viesti
Viisainta olisi liittää Pohjois-Irlanti Irlantiin. Näin koko homma olisi ratkaistu.
Ilmoita asiaton viesti
Kaikki rajavalvonnan ongelmat ratkeaisivat kyllä. Kulttuurisesti jotain saattaisi seurata siitä, että Irlannin tasavallan alakouluista 90% on katolisia…
https://www.theguardian.com/commentisfree/2019/apr…
Käytännössähän tasavaltalaiset ovat maallistuneita ja liberaaleja.
Ilmoita asiaton viesti
Risto J Penttilä piti jokin aika sitten backstoppia jonain viime hetken EU-juonena.Jos tämä on parasta kokoomusta, niin kuinka huonoa onkaan huono.
Ilmoita asiaton viesti
Tässä on täysi syy huoleen. Eurooppaan on kummallisen köykäisin ja lyhytnäköisin ratkaisuin synnyttämällä synnytetty käsittämättömän vaikea ongelma, joka tulee vetämään puoleensa kaiken laadun toimijoita ja aggressoreja, jotka mallintavat syntymässä olevan väkivaltapesäkkeen inspiraatioita.
Ilmoita asiaton viesti
Television alkuaikojen valveutuneena koululaisena koin tietysti Harold Wilsonin Työväenpuolueen läheisemmäksi, mutta olisin kyllä Ted Heathin kaudellakin pitänyt aika omituisena spekulaationa ajatusta, että puolen vuosisadan kuluttua Britannian konservatiivit ovat Euroopan vaarallisin puolue. Eikä silloin ollut edes AfD:ta tai Legaa näkyvissä.
Ilmoita asiaton viesti
Minä nyt en usko enää paljoakaan tällaiseen vanhaan poliittiseen hapatukseen. Niin paljon on muuttuneet asiat sitten 1970-1980 luvuilta.
EU on varsin ikävä, jos Brexitin jälkeen Pohjois-Irlannin ja Irlannin raja on ongelma.
Ilmoita asiaton viesti
Voi hyvä tavaton, ongelma ei ole millään tavalla EU:n. EU oli ratkaisu Pohjois-Irlannin rajaongelmaan. EU oli se muutos.
EU27:n kokous on muuten alkamaisillaan. Irlannin pääministeri Leo Varadkar kertoi aluksi, tietenkin, kannattavansa tulliunionia.
Ilmoita asiaton viesti
#9. Mikäli tarkoitat, että otsikko ei varmaan toteudu ilman kysymysmerkkiä, sitä tietenkin sopii toivoa. Rauhan takeena ei kuitenkaan enää voi toimia vuoden 1998 sopimus, jos pohjoisirlantilaisilta viedään EU-kansalaisuus.
Ilmoita asiaton viesti
Entäpä, jos Irlanti ja Britannia olisivatkin sovussa ilman Unionia ?
Mörökölli.
Ilmoita asiaton viesti
No justiinsa, ongelmat alkoivat vuonna 1993 vai?
Ongelmasi on sama kuin Tory-puolueella: et muista, että Pohjois-Irlanti ei ole Englantia; että juuri Pohjois-Irlannissa se sota riehui ennen Euroopan unionin syntyä; ja että pohjoisirlantilasten enemmistö on koko ajan halunnut pysyä EU:ssa.
Ilmoita asiaton viesti
Jos nyt muistelist oikein, niin pommijuut alkoivat Labourin valtakaudella.
Kauhistuttaa tällainen pölöpopulistinen valehtelu ilman leipäjuurta.
Ilmoita asiaton viesti
Alkuajankohdasta en ole sanonut mitään, mutta toki vuonna 1969 oli vielä vähän aikaa Labour-hallitus. Euroopan unionista tai Britannian EEC-jäsenyydestäkään ei vielä ollut tietoakaan.
Lue vähän rauhallisemmin että itsekin ymmärrät. Toistan: ”pommijutut” päättyivät vuonna 1998 Labourin valtakaudella, kun oli sovittu Euroopan unionin syntymisestä ja EU-kansalaisuudesta.
Ilmoita asiaton viesti
DUP:n Arlene Foster ja Sammy Wilson kilpailevat ankarasti keskenään Euroopan paksukalloisimman poliitikon tittelistä. Foster jorisi tänään:
”The European Union has spoken much about protecting the peace process and the Belfast agreement but has consistently ignored the views of unionists who do not want a new border erected between Northern Ireland the rest of the United Kingdom.”
Öh, siis, erosopimuksessa on koko Yhdistyneen kuningaskunnan kattava väliaikainen tulliunioni. Euroopan unioni odottaa kuin kuuta nousevaksi, että Toryt ja DUP hyväksyisivät sen pysyväksi, jotta sitä rajaa UK:n sisälle ei tarvittaisi. Te, Toryt ja DUP, sitä ja Belfastin sopimusta vastustatte.
Ilmoita asiaton viesti
EU27-johtajat ovat päässeet sopuun: briteille tarjotaan lykkäystä lokakuun loppuun, mikäli osallistuvat toukokuun eurovaaleihin.
Ilmoita asiaton viesti