Adventtikalenteri helvetistä: Brexit-joulun odotus, osa 3
Konservatiiviministeri Amber Rudd on nyt herännyt huomaamaan, että kaikenlaista saattaa tapahtua, jos (ja kun) pääministeri May häviää tiistain äänestyksen EU-erosopimuksesta.
https://www.theguardian.com/politics/2018/dec/08/anything-could-happen-i…
Ruddin oma suosikkivaihtoehto olisi nyt Norjan malli plus tulliunioni. Muun EU:n kannaltahan tämä olisi ihanneratkaisu. Britannia jäisi sekä sisämarkkinoille että tulliunioniin ja jatkaisi EU:n rahoittamista ilman päätösvaltaa. Irlannin rajaongelmakin ratkeaisi.
Kaikki Brexitin lupaukset tämä malli tosin pettäisi.
Eikä, huvittavaa kyllä, Ruddillekaan ole tullut mieleen kysyä Norjalta tai Eftalta yleisemmin, sopisiko tällainen ratkaisu.
Ei muuten sopisi. Miksi ihmeessä sopisikaan? Norja, Islanti ja Liechtenstein eivät halua suuren Britannian panttivangeiksi tilanteissa, joissa briteille ei kelpaa jokin EU:n säädös tai politiikka.
https://www.theguardian.com/politics/2018/dec/07/norwegian-politicians-r…
Siltä näyttää, että brittien vaihtoehdoiksi jäävät 1. Valmiiksi neuvotellun erosopimuksen hyväksyminen 2. Eroaminen ilman sopimusta 3. Koko Brexitin peruuttaminen, mikä näyttäisi EU-oikeuden mukaan olevan täysin mahdollista.
Kun hallitus on tiistain äänestyksen hävinnyt, on aika miettiä, päätetäänkö näiden vaihtoehtojen välillä kansanäänestyksellä vai suoraan parlamentissa; ja vaihtuuko pääministeri puolueen sisäisellä ratkaisulla vai uusilla vaaleilla.
Neljäs vaihtoehto on:
Pysäytetään kellot.
Tähän sisältyy kaksi versiota:
4A.; Määritetään jokin ajateltavissa oleva määräaika jonka puitteissa ”pyritään” pääsemään johonkin mainitsemistasi vaihtoehdoista: 1, 2 tai 3.
4B.; Ei määritetä määräaikaa, vain ainoastaan ”pyritään”.
EU:n ja sen sisäisen toimintalogiikan jossain määrin tuntien, melkeinpä veikkaisin vaihtoehta 4B.
Absurdum, mutta possibilitas.
Ilmoita asiaton viesti
Kellot voidaan pysäyttää joksikin aikaa, mutta toukokuussa pidetään europarlamenttivaalit ja uuden parlamentin pitäisi kokoontua heinäkuussa.
Kyllä näitä brittejä on odoteltu tarpeeksi kauan. Ei kai kukaan usko 27 maan pääsevän yksimielisyyteen parlamenttivaalien siirtämisestä siihen asti, että Britannia viitsii päättää, onko mukana vai ei.
Ilmoita asiaton viesti
Brexit äänestys parlamentissa tulee olemaan mielenkiintoinen.
Suomesta poiketen brittijärjestelmässä parlamenttiedustajaa seurataan tarkoin oman vaalipiirin ja edustajaa äänestäneiden toimesta, eikä tämä brexit äänestyskään tee tässä asiassa poikkeusta.
Asiassa on monta muuttujaa, mutta lopulta päätös tulee olemaan parlamentarisen demokratian mukainen. Harva ehdokas uskaltautuu äänestämään tukijoukkojensa mielipiteitä vastaan.
Ilmoita asiaton viesti
Entä Kanada+, mikä tarkoittaisi tässä tilenteessa lähtemistä ”ero ilman sopimusta” -pohjalta (eli WTO-sopimusten pohjalta) niin, että käytettävissä olevan ajan puitteissa rakennetaan niin pitkälle Kanada+ -pakettia kuin ehditään? Voisi ajatella, että Kanadan sopimus otettaisiin pohjaksi, joten neuvottelijat voisivat päästä tuolle Kanandan tasolle hyvinkin nopeasti. Ja sitten niitä plussia päälle muiden maiden sopimuksista ja uusia keksien.
Ilmoita asiaton viesti
Jos UK eroaa ilman sopimusta, sen jälkeenhän on vaikka sata vuotta aikaa rakentaa tuleva vapaakauppasopimus, koska mitään siirtymäaikaa ei tule.
Sillä välin kun Kanada plus -tyyppistä sopimusta rakennetaan, Irlannin saarella on sitten tullitarkastukset, vaikka navetan ja hevostallin välillä.
Ilmoita asiaton viesti
Voi olla että Knada-tyylisen sopimuksen, ilman plussaa tai pienellä plussalla, saisi neuvoteltua jo muutamassa viikossa. Näin ei tarvitsisi erota olman sopimusta, vaikka Mayn nykyinen paperi heitettäisiinkin roskikseen.
En ole rajamuodollisuuksien asiantuntija, mutta on väitetty, että kovaa rajaa ei tarvita, vaikka säännöt olisivatkin hieman erilaisen Irlannin tasavallassa ja saaren pohjoisissa oslssa. Aika pitkälle pärjätään varmaankin myös papereiden ja tietotekniikan avulla, ilman että jokainen matkaaja pitää pysäyttää rajalla.
Ilmoita asiaton viesti
P.S. Syyt sille, miksi mitään Kanada+ -sopimusta ei ole valmisteltu ovat poliittisia. Hallitus on saanut tästä (varasuunnitelman täydellisestä puuttumisesta) moitteita. Kai senkin, niin kuin EU:nkin taktiikka on viivyttää sopimista viime minuuteille niin, että silloin saadan läpi jokin mahdollisimman heille sopiva paketti. Jos Mayn sopimus kaatuu ensi viikolla, kuten ennakoidaan, on mielenkiintoista nähdä mitä seuraavaksi tapahtuu. Yksi mahdollisuus on Kanada+ -valmistelun käynnistäminen. En tosin usko, että May lähtisi tälle linjalle,
Ilmoita asiaton viesti
Ei kukaan nykymaailmassa odota, että ”jokainen matkaaja pitää pysäyttää rajalla”. Irlannin tasavallan raja EU:n ulkopuolelle jäävän Britannian kanssa on kuitenkin tasan samanlainen unionin ulkoraja kuin Suomen raja Venäjän kanssa, ellei ole erillistä sopimusta tulliunionista.
Minä en keksi, miten britit pääsisivät ikinä eroon tulliunionista, mikäli haluavat pitää irlantilaisille annetun lupauksen ”no hard border”. Jos Kanada-plussan ”plussa” on ikuinen tulliunioni, se voisi tietenkin toimia pohjana.
Ilmoita asiaton viesti
Irlannin tasavallan rajasta ja pitkänperjantain sopimuksesta puhuttaessa on kai ajatuksena estää ”kovan rajan” muodostuminen. Keskeistä tässä on ainakin se, että matkaajien pysäyttäminen ei olisi systemaattista. Jos rajasta voi ajaa pääsääntöisesti läpi tarkistuksitta,tämä tavoite on ehkä jo pitkälti saavutettu.
EFTA-maat eivät ole käsittääkseni osa EU:n tulliliittoa, mutta näköjään rajat voivat silti olla aika avoimia niiden suuntaan. En tunne noiden maiden sopimuksia tarkkaan, mutta selvästikin EU:n rajat voivat olla aika avoimia, vaikka talouksissa olisi erojakin.
Irlannin rajan järjestelyjä on tutkinut aika kattavasti ainakin European Research Group. (http://2mbg6fgb1kl380gtk22pbxgw-wpengine.netdna-ss…) En ole valitettavasti itse tutkinut tuota paperia niin hyvin, että osaisin tässä kertoa lopulliset johtopäätökseni asiasta. Se ajatus, että Irlannin raja-asiat olisivat niin hankala järjestää, että se pakottaisi britit jatkuvan EU-jäsenyyden kaltaiseen tilaan, on arvatenkin poliittinen lausuma, johon on syytä suhtautua pienin varauksin.
Ilmoita asiaton viesti
Pahoittelen, että navetta ja talli -esimerkkini saattoi johtaa ajatukset yksityisten ihmisten ja perheiden suuntaan. Kysehän ei ole nyt berliininmuureista, vaikka Pohjois-Irlannin viime vuosikymmenten historia ei ole varsinaisesti mitään Tornionjokilaaksoakaan. Kyse on massiivisesta kansainvälisestä kaupasta.
Alempana mainittu Timesin pääkirjoittaja huomauttaa, että jos olisi olemassa teknologia näiden asioiden hoitamiseksi ilman säännöllisiä ja aikaa vieviä tullitarkastuksia, sellainen varmaan olisi käytössä Yhdysvaltain ja Kanadan rajalla; tai Ranskan ja Sveitsin rajalla; tai Ruotsin ja Norjan rajalla. Ei muuten ole.
Ilmoita asiaton viesti
Varsin yleinen tapa suhtautua eri maiden säännösten pieniin eroihin rajalla on antaa asian olla. Esimerkiksi Suomen, Ruotsin ja Norjan rajoilla on aina ollut jonkinlaista pientä rajakauppaa (ja joskus jopa pienimuotoista salakuljetusta). Se voi koskea vaikkapa bensiiniä, nuuskaa tai lihaa. Muutama kauppa rajan pinnassa menestyy hyvin. Valtioiden kannalta tämä on vain pientä kohinaa, eikä useinkaan riittävä syy tehdä kaikille matkustajille täydellisiä rajatarkistuksia raja-asemilla, ja sulkea raja kaikkialla muualla. Toleranssia siis löytyy, kunhan järjestelmät ovat riittävän samanlaiset. En tiedä mikä tekisi Irlannin rajasta tässä suhteessa erityisen vaikean.
Ilmoita asiaton viesti
Varmaan tiedät, mutta yrität väistää: Brittien ja Yhdysvaltain kauppasuhteet. Varsinkin republikaanien ja toryjen hallitessa on täysin selvää, että kaikista mahdollisista terveys- ja ympäristörajoituksista pyritään kokonaan eroon.
Ilmoita asiaton viesti
Mitä yritän väistää? Puhuttiin kai rajamuodollisuuksien järjestelyistä, ei terveys- ja ympäristörajoituksista.
Terveys- ja ympäristöasiat ovat oma kenttänsä. Perinteisillä oikeistopuolueilla on oma asenteensa. EU:n ajama liittomalli tuo omat asenteensa. Ja tulliratkaisuillakin on oma vaikutuksensa.
Oikeistopuolueet eivät ole välttämättä ympäristövastaisia, vaikka jotkut ovatkin (esim. Trumpin vetämät konservatiivit tällä hetkellä). Suurpääoma yleensä piittaa ympäristöasioista vähemmän kuin tavalliset ihmiset, mikä tekee EU:sta ja globalismista yleisesti ympäristövastaisempaa. EU:ssa on myös huomatava määrä ympäristötietoisuutta. Usein se tosin jää pelkiksi puheiksi, kuten päästökauppa on paljolti ollut. EU on myös ollut innoissaan globaaleista vapaakauppasopimuksista, joihin on viime aikoina liittynyt myös mahdollisuus haastaa valtiot oikeuteen (tai vastaavaa), jos ne rikkovat yritysten saavutettuja etuja vastaan. Tämä voi estää myös monet ympäristönsuojelutoimet, kun taloudelliset intressit saavat korkeamman prioriteetin kuin valtion muut suunnitelmat (esim. ympäristön vuoksi yritysten toiminnalle asetettavat rajoitukset).
Olen puhunut tullien käyrön puolesta taistelussa ilmaston ja muiden ympäristöarvojen puolesta. Ne ovat keino, jota voi käyttää siihen, että ympäristötietoisemmat maat voivat vähentää päästöjään ennen hitaampia maita, ilman että niiden talous kaatuu hiilivuodon seurauksena. Nykyinen täyteen vapaakauppaan tähtäävä ajattelu toimii toiseen suuntaan, jättäen edistysmielisimmät maat hitaimpien panttivangiksi tässä prosessissa. Merkittävää edistystä on odotettavissa vasta sitten, kun viimeisimmätkin (esim. USA) ovat valmiita talkoisiin. Sitä ennen viljellään ehkä vain suuria sanoja, mutta teot jäävät helposti vähäisemmiksi.
Perusongelma tässä on siis se, että myös itseään ympäristöystävällisiksi mieltävät tahot vannovat samaan ylikansallisia suuryrityksiä suosivan globaalin vapaakauppamallin nimiin. En juurikaan usko siihen, että kauniit ajatukset toisivat tuloksia. On todennäköisempää, että kabineteissa kuunnellaan aika tarkasti suuryritysten toiveita, ja juhlapuheet ovat asia erikseen.
Erillisten maiden politiikassa (mihin ”brexitit” johtavat) on tietenkin omat haasteensa, mutta myös mahdollisuus irrottautua nykyisestä globaalin kapitalismin ja jatkuvan talouskasvun mallista. Pelkään että tuossa mallissa vihreät idalistit soittavat helpost kakkosviulua, eivätkä ensimmäistä. SIksi olisi mielestäni järkevää hyödyntää suojelutyössä molempia raiteita – sekä globaaleja sopimuksia / keskusteluita, että mahdollisuutta toimia tuota tasoa edistyksellisemmin ja nopeammin siellä miessä halua siihen on.
Kabinettien hyväntahtoisuuteen luottaminen ei kuulosta järkevältä, ja matka äänestäjistä europarlamentaarkoiden kautta kabinetteihin on pitkä.
Ilmoita asiaton viesti
Yrittäkää, Brexit-optimistit, vakuuttaa irlantilaiset ja ranskalaiset siitä kaikesta, minkä kanssa rajamuodollisuuksien järjestelyillä ei ole mitään tekemistä.
Ilmoita asiaton viesti
Kyllä kai ainakin persut vaativat, että EU:n ulkoraja pitää eikä brittejä pääse rajan yli matuilemaan Eurooppaan.
😉
Ilmoita asiaton viesti
Kyllä se saksalainen volkkarikauppias, ranskalainen viinitilallinen, espanjalainen tomaattikauppias ja sun monet muut ovat jo aselmoineet toimintansa muuttuviin olosuhteisiin.
Vain virallinen EU Ranskan mellakointeineen ei ole ollut kykenevä ajatusten vaihtoon vielä 12 / 2018.
Ilmoita asiaton viesti
Sitähän kukaan ei epäile. Itsekin tilailen nykyään amazon.de:stä sellaista, minkä vielä vähän aikaa sitten olisin tilannut amazon.co.uk:sta. Ei tässä mannereurooppalaisten valmistautuminen mikään ongelma ole.
Ilmoita asiaton viesti
Myönteisenä uutisena todettakoon, että Irlannin saaren yhteisen sähköverkon jatkumisesta on jo sovittu. Sähköjohdoissahan ei salakuljeteta hormonilihaa.
Ilmoita asiaton viesti
Jo, koko kansanäänestys oli fiasko, koska tällaista asiaa ei pidä viedä kansalle päätettäväksi. Seuraukset näemme tässä.
Siksi on olemassa demokraattisesti valitut edustajat, joille näin suuret asiat pitäisi jättää päätettäväsi.
Kansa on siis parin harhaan johdetun prosenttiyksikön johdolla hajottamassa koko Britannian ja saada sen sekasortoon.
Ilmoita asiaton viesti
Brexit on fiasko vain federalisteille joiden utopia hajosi. Brexit on vain alkusoittoa koko EU:n hajoamiseen, Pariisissa ja Brysselissä käydään jo sotaa uusliberalismia ja globalisaatiota vastaan.
Ilmoita asiaton viesti
Uusliberalismi on vain oikeistolainen ideologia, joka ei liity Euroopan unioniin yhtään enempää kuin yksittäisiin jäsenmaihin. Siitä pääsee eroon äänestämällä.
Globalisaatio on elämän tosiasia ja pysyy. Euroopan unioni on yksi monista järjestelmistä, joilla sitä pyritään hallitsemaan. Kannatatko, Makkonen, mellakointia ja lisääntyviä rajatarkastuksia?
Ilmoita asiaton viesti
Britit ovat ollet hyviä globalisaation hallinnassa ja saksalaisetkin tietoisesti vääristellen. Ranskalaiset taas ovat jääneet pysyvästi maailman kaupan vapautumisen ulkopuolelle Suomen tavoin jäykkine työmarkkinoineen
Ilmoita asiaton viesti
Se että uusliberalismi ei liittyisi mitenkään EU:hun kuulostaa vähän oudolta ajatukselta. Toisaalta on selvä, että monet syvenevän integraation kannattajat eivät pidä uusliberalimista. Mutta jos kysytään, millaista kehitystä uusliberalistit ajavat, kai vastaus on nimenomaan EU:nkin ajaman markkinoiden täydellisen vapauttamisen kannattaminen.
Pitää kysyä, kuka huijaa ja ketä? Onko niin, että uusliberaalit globaalit liikemiehet eivät ymmärrä, millaista virhettä ovat tekemässä? Vai onko niin, että uusliberalismin vastustajat eivät ymmärrä olevansa tukemassa uusliberalistista kehitystä? Jonkinlainen epäpyhä liitto tämä kai on. Molemmat puoleti miettikööt tykönään, millaista talousjärjestelmää ovat rakentamassa, ja kumpi voiton lopulta korjaa.
Globlisaatio on tosiasia, mutta se ei pidä paikkaansa, että sen kaikki osat oliaivat hyviä tai vääjäämättömiä, ja että kaikkea globalisaatiota pitäisi kannattaa ja kiihdyttää. Tuo suuntaus on muodissa nyt, mutta ehkä tulee myös aika, jona tuollaista yhden oikean opin ja yhden keskusjohdon järjestelmää ei kannateta yhtä innokkaasti kuin nyt.
Minä suhtaudun epäilevästi nimenomaan yhden oikean ideologian järjestelmiin ja vallan keskittämiseen muutamien ihmisten kabinetteihin. Tuollaiset ajatukset ovat usein uponneet nuoriin idealisteihin, mutta lopputulokset eivät ole olleet aina kehuttavia. Vaikka en mikään innokas globalisti olekaan, tämä ei tarkoita sitä, että kannattaisin rajatarkastuksia ja mellakointia.
Ilmoita asiaton viesti
Globalism on tietysti ”suuntaus”, globalisaatio ei. Me keskustelemme tässä – sen sijaan, että hyppäisin polkupyörän selkään ja tulisin huutamaan ovesi taakse joskus huomenaamulla. Se on globalisaatiota.
Ilmoita asiaton viesti
”Uusliberalismi on vain oikeistolainen ideologia, joka ei liity Euroopan unioniin yhtään enempää kuin yksittäisiin jäsenmaihin. Siitä pääsee eroon äänestämällä.”
Äänestämällä mitä, keitä? Tässä nykypolitiikassa on täydellisesti sekoitettu vasemmisto ja oikeisto koska myös vasemmisto on täysillä mukana uusliberalistisessa globalisaatiossa.
Ilmoita asiaton viesti
Melkoinen pääkirjoituspaukku muuten tänään. Korostan, että tämä ei ole The Guardian vaan The Times of London ihan itse.
Otsikon mukaan lehti kannattaa hurskaasti Mayn suunnitelmaa, mutta pitkien selitysten jälkeen pääkirjoittaja myöntää, että sovittu neuvottelutulos hävinnee tiistain äänestyksen. Vielä kolmanneksi viimeisessä virkkeessä lehti ilmoittaa olevansa ”deeply wary of a so-called People’s Vote”…
…Mutta lopuksi: …”we worry that should the country vote to stay in the EU it will leave millions feeling angry and let down. But faced with the alternatives, that may be the least bad option.”
https://www.thetimes.co.uk/edition/comment/the-tim…
Tämä merkitsee, että absoluuttisesti jokainen sivistynyt tiedotusväline pitää nyt uutta kansanäänestystä ihan järkevänä ajatuksena. Entä jos eroäänet voittaisivat taas…
Ilmoita asiaton viesti
Brittien mediahan asennoituu pääsääntöisesti brexitiä vastaan. Kai toive vielä uudesta kansanäänestyksestä on toive siitä, että ero vielä peruuntuisi. Mistäköhän kansanöönestyksessä äänestettäisiin? Olisivatko vaihtoehtoina Mayn sorvaama lähes kaikkien tahojen jo hylkäämä malli ja pysyminen EU:ssa, vai mahdollisesti Mayn malli vs. Kanada+? Melkoista taktikointia ja peliä joka tapauksessa. Myös uusien vaalien mahdollisuus on mainittu (May otti jo kerran takkiinsa sellaisissa).
Ilmoita asiaton viesti
Todennäköisesti Brexitin kannatus kansanäänestyksessä olisi enää sellaista 40%:n luokkaa.
(Muuten Jari-Pekka, sinua kaivataan Vapaavuorossa …)
Ilmoita asiaton viesti
Kunnioittaen muiden mielipitetä voisin kuitenkin lyödä vedon kenen hyvänsä kanssa Mayn ehdotuksen läpimenosta ensi viikolla.
Kerralla ei välttämättä saa valmista !
Ilmoita asiaton viesti
Eiköhän tässä niitä kertoja ole jo aika riittämiin?
Ilmoita asiaton viesti
Ei ole, vaan asia etenee nyt 1. kertaa parlamentin käsittelyyn.
Kuikka voi tosin omissa kuvitelmissaan olla toista mieltä täysin vapaasti omalla tahollaan.
Ilmoita asiaton viesti
Mannereurooppalaisten kannalta tilanne tietysti rauhoittuisi, jos Mayn ehdotus menisi läpi ja ”väliaikainen” tulliunioni jatkuisi mutkaista tietä näkymättömiin. Eihän neuvottelutuloksen läpimeno ensimmäinen yllätys tässä prosessissa olisi, mutta tosiasia on, että pelkästään Labourin, LibDemin, DUP:n ja SNP:n äänet riittävät kaatamaan sen, vaikka Rees-Moggin jengi löytäisikin jostakin konservatiivisen lojaaliutensa.
Ilmoita asiaton viesti