jpvuorela

Evoluutiosta taas: makro, mikro ja epigenetiikka

Jotkut evoluutioteorian viholliset eivät pääse irti ajatuksesta, että lajit on luotu kukin erikseen. Mutta lajeja ei luonut Jumala vaan Linnaeus.

Kaikki johtuu sattumasta ja välttämättömyydestä. Biologinen evoluutio johtuu geneettisestä ajautumisesta ja luonnonvalinnasta. Minkään seikan selittämiseen ei tarvita yliluonnollista suunnittelijaa. Mutaatiot ja rekombinaatio tuottavat materiaalin, joka valikoituu ympäristön paineessa.

Eliöillä on metabolismi, joka pitää hengissä yksilöitä; ja kopioitumiskyky, joka pitää hengissä populaatioita. Aikansa. Uusia lajeja syntyy joskus, kun populaatiot eristyvät toisistaan; joskus, kun genomit sulautuvat; viime aikoina joskus laboratoriossa, kun genomeja osataan jo leikata ja liimata.

Makroevoluutio ei eroa mikroevoluutiosta mekanismiltaan mitenkään. Terminä se on hyödyllinen, koska olemme tottuneet puhumaan lajeista ja lajien synnystä.

Viimeisen kymmenen vuoden aikana niin sanotun epigenetiikan tutkimus on edennyt jättiaskelin. Tämä on saanut jotkut toiveikkaat kristityt kuvittelemaan, että säätelygeenien olemassaolo jotenkin kumoaisi kaikkien muiden geenien olemassaolon. Tästä ei ole kysymys. Kaikki elämä on sukua keskenään.

Tästä linkistä voi ruveta tutustumaan siihen, mistä epigenetiikassa on todella kysymys:

https://link.springer.com/article/10.1057/s41292-017-0068-x

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

11Suosittele

11 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (59 kommenttia)

Käyttäjän kosonenjuhapekka kuva
Juha-Pekka Kosonen

Mutta kuka käynnisti prosessin?

Käyttäjän JanneSalonen11 kuva
Janne Salonen

Evoluutioteoria ei ota mitään kantaa siihen, kuka käynnisti prosessin tai käynnistikö kukaan. Uskonnot ottavat.

Käyttäjän jpvuorela kuva
Jari-Pekka Vuorela

Vain prosessia voidaan tutkia. Niin halutessaan joku voi kuvitella yliluonnollisen toimitusjohtajan, joka muuttaa luonnonlakeja milloin ja miten huvittaa, mutta tässä todellisuudessahan sellainen ei vaikuta.

Käyttäjän PasiSalmi kuva
Pasi Salmi Vastaus kommenttiin #5

Jos oletamme, että orgaanista ainesta voi syntyä molekyylicoktailista, kuten onkin todettu tapahtuvan niin käynnistäjää ei tarvita, sillä kaikki muutokset tilassa esim. aineiden väkevyys, auringon säteilyn muutokset voivat aloittaa biologisen evoluution.

Pääsääntönä on 1. on materiaalia, jossa informaatio voi säilyä, 2. siinä voi tapahtua muutoksia ja ne ovat perinnöllisiä. Ja lopuksi 3. valinnan periaate.

Käyttäjän jpvuorela kuva
Jari-Pekka Vuorela Vastaus kommenttiin #21

Pitää paikkansa. Kemiaa on orgaaninenkin kemia. Aavistan kuitenkin, että Kososella oli mielessä alku ennen alkuaineitakin. Jos joku haluaa ajatella, että jokin monimutkainen suunnitteli jotakin yksinkertaista, joka sitten vähitellen kehittyi monimutkaiseksi, onko ajattelija kovin monimutkainen vai vähän yksinkertainen?

Käyttäjän JaliKarjalainen1 kuva
Jali Karjalainen

Hyvä kysymys. Kuka prosessin käynnisti. Eli vaikka luonnossa onkin ekologisten kirjallisuuskertomusten mukaan selvästi muutoksia ja sukupuuttoihin ei ole kaikki kuolleet ja ympärsitöt muuttuvat ja sitten taas uusi lajeja tehään genetiikan ja ekologian avulla. Näinhän luonto toimii. Asia voisi selvitä jos lukee kirjan Charotte Rorth: Tapasin Jeesuksen. Engl I met Jesus tai jos katsoo you tube videon Howard Storm. Tai sitten jos lukee kirjan Roland Buck: Enkelit puhuvat minulle. Varmaan noista sitten selviäisi se ,kuka se prosessin sitten käynnisti

Vaikuttaa siltä että vaikka onkin luonnossa evoluutio ja muuttumiset, niin Henki on se joka tekee eläväksi eli Vanhan Testamentti tarkotti että ihmisessä ei ole mitään sielua, joka oisi pikku osa ihmisessä, vaan Mooses tarkotti että eläimet ja ihminen on elävä olento ja on elävä ja tätä sielulla kuvataan. Sitten on oikeesti sillai, että Mooseksen luomiskertomuksen sana luominen voi tarkottaa heprean kielessä myös pitkiä aikoja kuten emerituspiispa Riekkinen on kertonut Hän oli Kuopiossa piispa.

Eli siis vaikuttaisi siltä että Luoja asuu erilaisissa oloissa kuin me kun me asumme näkyvässä aineessa ja näyttää nyt siltä että on olemassa ei-näkyvää ainetta ja se on läpinäkyvää. Nobelin mieskin kiirehti selvittämään tätä läpinäkyvää ainetta. Täytyyhän sen pallon jostain saanut alkunsa,kun kerran käsitämme että kännykät sai jostain ensin alun ja jos keran universumi laajenee, niin mitä ainetta siellä edessä on kun jos kerrans sinne pitää laajentua kun nyt universumilla on ikää jo 13.8 mijardia valovuotta ja leveyttäkin kait on jotain 90 miljardia valovuotta, niin kait sitä sitten siellä edessä on tilaa laajentua, mutta mitä siellä sitten on, sitäkö läpinäkyvää ainetta vai. Siis kait pakko on myöntää että jostain se alku on täytynyt tulla ja mitä siellä oli sitten ennen alkua. Mooses sanoo että Alussa eli siis milloin alussa, mistä lasketaan alku kun Luoja on alussa luonut eli tarkottiko Mooses että se luominen onkin jatkuvaa että sillai sitten tämä evoluutiokin oisi mahdollista jatkaa elämää vai,

Kait ihminen kuolee ja Henki eroaa eli mitään sielua ei eroakaan ja siten kait se Hengen tulee paha tai kirkaus hakemaan kuten Howard Storm sen koki kertomuksessaan mutta kirkauteen tultiin hakemaan uskossa olevat Vai?

Käyttäjän JaliKarjalainen1 kuva
Jali Karjalainen

No tämä Charlotte Rorth on tanskalainen kriittinen toimittaja ja hän tapasi Jeesuksen oikeesti Espanjan katollisessa kappeliss ja siitä teki kirjan mutta ei bisnemielessä ja omana kokemuksena ja toimittaja elää edelleen Tanskassa ja on ollut asianpuitteissa kertomassa kait Tanskan Televisiossa kait ja samoin you tubessa on videoita joissa professori Howard Storm kertoo omasta paluusta rajan takaa. Storm oli professori ja luki sitten vielä papiksi ja opettu lukiossa kun Amerikassa voivat professori opettaa lukiossa . Siellähän tiedettä tehään vähän eri tavalla kuin meillä Jne.

Käyttäjän pekkaroponen1 kuva
Pekka Roponen

Lapsena välillä pelkäsin olevani jumala.

Käyttäjän opehuone kuva
Esa Mäkinen

Eivät taida Puheenvuoron kretardit uskaltautua uimaan tähän katiskaan...

Käyttäjän jperttula kuva
Juhani Perttu

Ymmärrän biologiaa huonosti, mutta tekniikan evoluutiosta voin sanoa, että kantotuoli ei olisi koskaan kehittynyt henkilöautoksi ilman insinöörien älykästä suunnittelua. Ja jos insinöörit katoaisivat, palaisimme vähitellen takaisin kivikauteen.

Selittäkää tyhmälle, miksi mutaatiot ja luonnonvalinta kehittävät eläinlajeja, mutta samanlaiset voimat, eli valmistusvirheet ja kuluttajien valinnat eivät yksin riitä kehittämään parempia tavaroita.

Käyttäjän JanneSalonen11 kuva
Janne Salonen

Kertoisitko ensin lisääntyvätkö kantotuolit suvullisesti vai jakautumalla?

Käyttäjän JuhaRiipinen kuva
Juha Riipinen

Koska ympäristössään kilpailijoihin verrattuna hyvin toimiva ominaisuus antaa lisääntymisetua, ja päinvastoin.

Seuraus tuosta on, että ympäristössään toimivimmat ratkaisut runsastuvat ja heikommin toimivat harvinaistuvat.

Insinööreistäkin moni ymmärtää asian, koska evolutiivisilla algoritmeilla on suunniteltu siltoja, virtapiirejä, hissejä ja monenlaista muutakin.

Käyttäjän opehuone kuva
Esa Mäkinen

Eivät ne ole samanlaisia voimia. Valmistusvirhe ei esim. lisäänny ja aika harvoin sellainen pääsee koettamaan selviääkö se ’ympäristössään’.
Eliöiden ominaisuudet muodostuvat sattuman ja valinnan kautta. Evoluutiolla ei ole mitään päämäärää, sen tuloksena on vain jollakin tavoin (jatkuvasti muuttuvaan) ympäristöönsä paremmin sopeutuneita yksilöitä. Insinööreillä, markkinoilla ja kuluttajien valinnoilla jne on päämääriä.

Käyttäjän PasiSalmi kuva
Pasi Salmi

Sattuman ja valinnan lisäksi vaikuttaa geneettiset muutokset eli mutaatiot. Evoluutiolla ei ole suuntaa ei suuruutta. Ihmiselle se on sama kuin ei olisi elämälle tarkoitusta! Siis filosofisessa mielessä.

Luonnossa vallistee myös usein ns. kompestaation periaate. Maksimointi ei onnistu ihan fysiikan lakien perusteella, joten eliöt, joko kompesnoivat tai optmoivat mutta eivät koskaan saavuta parasta mahdollista tilannetta vaan hieman sen alla olevan tai yllä olevan tilan.

Käyttäjän AnssiPajala kuva
Anssi Pajala

Kirjoja, joissa asia on selitetty erittäin ymmärrettävästi:

Jerry A. Coyne: Miksi evoluutio on totta
Richard Dawkins: Maailman hienoin esitys

Lyhyt vastaus on, että geenin itsekkyytenä ilmenevä luonnonvalintaprosessi tuottaa näkyvää muutosta ajanjaksoina, jotka ovat liian pitkiä ihmisen kunnolla käsitettäviksi. Pitempää ja perusteellisempaa vastausta varten kannattaa oikeasti lukea kirja.

Käyttäjän jpvuorela kuva
Jari-Pekka Vuorela

Jerryn blogikin on usein hyvin viihdyttävä:

http://whyevolutionistrue.wordpress.com

Se on oikea blogi. Päiväkirja, johon tulee varmaan tuhatkunta merkintää vuodessa.

Käyttäjän PasiSalmi kuva
Pasi Salmi

R. Dawkins toi aikoinaan valinnan yksiköksi geenit. Alun perin synteettisen evoluutioteorian formuloinneissa valinnan taso on yksilö. 1970-luvulla tuli esille sosiaalisten hyönteisten kautta myös ryhmävalinnan mahdollisuus ja 2010 tienoilla ymmärrettiin, että on olemassa myös ns. hankittujen tilojen (ei siis ominaisuuksien) perinnöllisyys eli epigenetiikka. Tästä huolimatta perityt geeniluennan tilat lukevat yhä sitä geneettistä koodia, joka genomissa on. Nykyään on yleisesti hyväksyttyä, että valinta voi toimia kaikilla tasoilla.

Käyttäjän jpvuorela kuva
Jari-Pekka Vuorela Vastaus kommenttiin #26

Dawkinsin The Selfish Gene -teoksen ensimmäinen painos popularisoi geenivalinnan näkökulman vuonna 1976. William D. Hamiltonin (1964) ja George C. Williamsin (1966) artikkelit sukulaisvalinnasta olivat kyllä silloin vaikuttaneet tutkijapiireissä jo vuosikymmenen. Nekin olivat vastauksia Wynne-Edwardsin ryhmävalintateoriaan.

Lähteet ennen vuotta 2010 ilmestyneisiin moniin epigenetiikkatutkimuksiin löytyvät avaukseni linkistä. Totta on, että vuoden 2010 tienoilla Nessa Carey ja muutamat muut onnistuivat tuomaan asian laajemman yleisön huomioon.

Yleinen kuvauksesi ajatusten leviämisen kaaresta pitää hyvin paikkansa.

Käyttäjän jperttula kuva
Juhani Perttu

Kiitokset hyvistä vastauksista, mutta entä tietokonevirukset, ne lisääntyvät itsestään, mutta eivät kehity ilman viisaita IT-insinöörejä. Vai kehittyvätkö, mutta siihen tarvitaan miljoona vuotta ?

Käyttäjän opehuone kuva
Esa Mäkinen

En tunne tietokoneviruksia, mutta niissä ei taida (vielä voida) esiintyä mm. sattumanvaraista mutaatiota? Pelkkä monistuminen ei ole muuta kuin levittäytymistä, joka loppuu, kun ympäristö (käyttis, virustorjunta jne) muuttuu.

Käyttäjän AnukatariinaSolonen kuva
Anukatariina Solonen

Mikrobien evoluutio ei tarvitse tuhansia vuosia: Antibiootille resistentti kanta voi kehittyä hyvinkin lyhyessä ajassa. Tuo on mahdollista lähinnä siksi, että sukupolvikierto on nopeaa. Ilmeisesti niissä on myös jo lähtökohtaisesti ominaisuuksia, jotka voivat muuntua nopeassa tempossa.

Tietokonevirus voisi toimia samalla tavoin, jos siinä tapahtuisi spontaania muuntumista, jolla se tulee uudelleen ja uudelleen tunnistamattomaksi. Tällöin jotkut "mutantit" kuolisivat omaan mahdottomuuteensa, mutta jotkut onnistuisivat elämään virusohjelmien "vasta-aineviidakossa".

Käyttäjän KH kuva
Kalevi Härkönen Vastaus kommenttiin #31

Periaatteessa tietokonevirus voi muuntua, jos sen kopioituessa tapahtuu virhe. Samalla kyllä virheen ylivoimaisesti todennäköisin lopputulema on, että tietokonevirus lakkaa toimimasta. Lisäksi nykyisissä IT-järjestelmissä niin hyvät suodattimet tiedonsiirtovirheille, että tällaisia virheitä ei käytännössä esiinny.

Käyttäjän KH kuva
Kalevi Härkönen

"entä tietokonevirukset, ne lisääntyvät itsestään, mutta eivät kehity ilman viisaita IT-insinöörejä. Vai kehittyvätkö"

Tietokonevirus on insinöörien (siis ei biologien) antama nimitys haittaohjelmalle. Varsinaisen viruksen kanssa sillä ei ole sen enempää yhteistä kuin on leikkikoiralla ja koiralla.

Käyttäjän asco73 kuva
Asko Telinen

"ttä kantotuoli ei olisi koskaan kehittynyt henkilöautoksi ilman insinöörien älykästä suunnittelua"

Mietippäs miksi kantotuoleja ja henkilöautoja ei esiinny luonnossa, evoluution "luomana"? :)

Käyttäjän jpvuorela kuva
Jari-Pekka Vuorela

Niin. Insinööri pyrkii parhaaseen mahdolliseen tulokseen, minkä aika ja raha antaa myöten. Luonnossa säilyy kaikki, mikä joten kuten juuri ja juuri pärjää.

Käyttäjän jperttula kuva
Juhani Perttu

"Mietippäs miksi kantotuoleja ja henkilöautoja ei esiinny luonnossa, evoluution "luomana"? :)"

Jos insinööri on evoluution tuote, silloin myös insinöörin tuotokset ovat evoluution tuotteita. Sen perusteella evoluutio on tuottanut myös henkilöauton.

Käyttäjän jpvuorela kuva
Jari-Pekka Vuorela Vastaus kommenttiin #20

Ilman muuta. Kunhan ei ajatella, että henkilöauton on tuottanut luonnonvalinta yksin. Luonnonvalinta on yksi evoluution mekanismeista.

Käyttäjän PasiSalmi kuva
Pasi Salmi Vastaus kommenttiin #20

Luonnossa tapahtuva evoluutio vaikutti siihen, että syntyi kulttuurievoluutio, mutta kulttuurievoluutiossa ei ole kaikki niitä olennaisia tekijöitä mitä tarvitaan. Kulttuurievoluution vastike geeneille on meemi. Mutta meemien ongelmana se, että ne joko sisältävät pääosin turhaa tietoa, jolla todennäköisesti ei ole mitään merkitystä. Salaa äänitetyissä keskusteluissa (eräissä amerik. tutkimuksissa) pääosin ihmisten viestinä on turhaa informaatioita ja tieto on tuskin yhtään. Toisaalta taas aakkosjärjestlmä on liian lukuista. Eli ihmisen luoma järjestelmä on liian monimutkainen.

Kulttuurievoluutio tuotti oman virhemutaation eli tarkoituksen, joka lienee ajattelevien olentojen suurin erehdys. Se on myös ihmiskunnan suurin murhe, joka sitä on ohjanut yleensä kohti huonoja aikoja ja katastrofeja.

Käyttäjän jpvuorela kuva
Jari-Pekka Vuorela Vastaus kommenttiin #27

Moni nykyään nettimeemeistä puhuva ei tiedä, että termi "meme" on kotoisin Dawkinsin läpimurtoteoksesta The Selfish Gene vuodelta 1976. Kate Distin systematisoi termin käyttöä teoksissaan The Selfish Meme (2004) ja Cultural Evolution (2006).

Ehkä vakavimmin meemeistä kulttuurievoluution yksikköinä on kirjoittanut suuri Daniel C. Dennett, jonka uusin teos on From Bacteria to Bach and Back (ISBN 978-0-393-24207-2).

Käyttäjän PasiSalmi kuva
Pasi Salmi

Niiltä puuttuvat kyvyt-. lisääntyminen, infromaation säilöntä ja informaation pernnöllisyys sekä valinnan periaate.

Käyttäjän myyrylainen kuva
Jorma Myyryläinen

Jos insinöörit karsisivat kaikki valmistusvirheet, meitä ei kiusattaisi post-it -lapuilla eikä FAT-tiedostojärjestelmällä.

Käyttäjän jallerajala kuva
Jari Rajala

Vuorelalla Torppaa ikävä, kun tälläisiä? Minne lie Torppa hävinnyt täältäkin? Torppahan kumoaa "tieteellisesti" tieteen, mutta ei vaikkapa raamattua. Torpan esitelmä: "Evoluutioteoria on varmasti epätosi" > https://www.youtube.com/watch?v=be52JLgwqOQ

Käyttäjän EeroPyykkl kuva
Eero Pyykkölä

Tieteellisen ja epätieteellisen ajattelun ero on aina ollut siinä, että ensimmäinen tarkastelee olemassa olevia todisteita uusimman tiedon valossa ja toinen uskoo vanhojen nuotiotarinoiden ja pappiskokousten olevan merkittäviä tosiasioiden kannalta.

Käyttäjän AnukatariinaSolonen kuva
Anukatariina Solonen

Genetiikka voi todella näennäisesti saada itselleen vastuksen epigenetiikasta, kun kaikkia fenotyypin ominaisuuksia ei voikaan selittää, koska geeni: Oliko Lamarck sittenkin oikeassa väittäessään, että kirahvin kaula venyi sen kurkotellessa latvuksiin...?

Tosiasiassa epigenetiikka päin vastoin tuo genetiikkaan lisää syvyyttä: Geeni voi olla joko sammuneena tai aktiivisena ja aktivoitua tarvittaessa tai joskus myös silloin, kun ei todellakaan tarvitsisi (syövän aiheuttava onkogeeni). Tämä geeni voi olla peritty tai mutaation tuottama. Osa näistä geenien potentiaaleista ominaisuuksista on ollut tärkeitä populaation selviämisen kannalta. Esimerkiksi Ruotsissa on historiallisessa aineistossa havaittu lapsenlapsien vähentynyttä pituuskasvua isovanhempien kokeman alirvaitsemuksen takia. Ilmiötä on selitetty populaation sopeutumisena vähäravinteisiin olosuhteisiin.

Käyttäjän jesper kuva
Tero Ruokamo

Epigenetiikan lisäksi on kyllä muutakin mielenkiintoista tutkijat löytäneet. Yksi esimerkki on hyppivät geenit: Riisi-kasvin siirto eri kasvuolosuhteisiin sai sen tietyt geenit hyppimään, jolloin riisi sopeutui paremmin ympäristöönsä. Ehkä Lamarck tosiaan oli enemmän oikeassa kuin Darwin.

Käyttäjän jpvuorela kuva
Jari-Pekka Vuorela

Darwinilla ja Lamarckilla ei ollut varsinaisesti erimielisyyttä juuri siitä, mistä usein kuvitellaan. Kumpikaan ei tiennyt geeneistä mitään, ja Darwinkin uskoi "hankittujen ominaisuuksien" jonkinlaiseen periytymismahdollisuuteen.

Mutta Lamarck ei ollut oikeasti oivaltanut luonnonvalinnan perusteita. Luonnonvalinta kun toimii ihan riippumatta siitä, mihin yksilö pyrkii.

"Ominaisuudet" eivät periydy. Geenit periytyvät. Ilman geenejä ei ole epigenetiikkakaan. Eikä ole yhtään ominaisuutta ilman sekä perimää että ympäristöä.

Käyttäjän jesper kuva
Tero Ruokamo Vastaus kommenttiin #50

Mutta onko luonnossa tapahtuvalla luonnonvalinnalla ratkaiseva merkitys evoluutiolle? Näin ei välttämättä tarvitse olla. Onko ylipäätään todistettu, että mutaatiot olisivat aina satunnaisia? Se taidetaan vain olettaa myös hyödyllisten mutaatioiden osalta.

Käyttäjän jpvuorela kuva
Jari-Pekka Vuorela Vastaus kommenttiin #52

Nykykeskustelussa suurin ongelma on usein energianvaihdunnan, metabolismin, unohtaminen. Lähisukuamme ajatellen voidaan sanoa, että paitsi naida, välillä pitää syödäkin, jotta elämä säilyisi. Siinä mielessä luonnonvalintaa korostetaan joskus liikaa.

Parhaiten evoluutiosta metabolismin näkökulmasta on kirjoittanut Nick Lane teoksessaan The Vital Question (ISBN 978-0-393-08881-6). Entropialakia ei voi europarlamenttikaan kumota.

Alussa mainitsemani geneettinen ajautuminen on yleistermi monelle seikalle. Mutta mikäli joku kommentoija haluaisi jättää jonkinlaisia takaportteja evoluution aristotelisille päämäärille, vaiva on kyllä turha.

Käyttäjän HannuSinivirta kuva
Hannu Sinivirta

Riittää kun nostaa katseensa horisontista ylöspäin tähtitaivaalle, voi nähdä Linnunradan.

Ja jos vielä nostaa katseensa maailman suurimman teleskoopin okulaarille, voi nähdä galaksi-ryppäitä kaukaisesta menneisyydestä.

Sieltä jostakin olemme tähän päivään tulleet, matka ja aika on tehnyt tehtävänsä.

Sinänsä ihmeellistä, mutta ihmeellisintä on se, että me ymmärrämme sen.

Käyttäjän magi kuva
Marko Grönroos
    «Tämä on saanut jotkut toiveikkaat kristityt kuvittelemaan, että säätelygeenien olemassaolo jotenkin kumoaisi kaikkien muiden geenien olemassaolon.»

Tällaisesta en olekaan kuullut, että kristityt kiinnittäisivät huomionsa säätelygeeneihin. Oliko tähän hulluuteen jotain lähdettä?

Säätelygeenit ovat sinällään hyvin eri asia kuin epigenetiikka, vaikka sinällään epigenetiikka epäilemättä joltain osin perustuu juuri säätelygeeneihin. Saattaa olla, että epigenetiikka suurelta osin perustuu sellaisiin ympäristöstä saataviin signaaleihin, joilla ei ole mitään tekemistä säätelygeenien kanssa.

Säätelygeenien toiminta ei nimittäin suoraan liity epigenetiikkaan, sillä ne ovat vain geenejä, jotka vaikuttavat toisten geenien aktivointiin tai hiljentämiseen. Kyseessä on hermoverkkojen kaltainen laskennallinen mekanismi, joka määrää, millä logiikalla geenit aktivoituvat, vähän kuten hermosolut aktivoituvat toistensa signaaleista aivojen muodostamassa hermoverkossa. Geneettiset säätelyverkot, kuten hermoverkotkin, ovat teoriassa laskennallisesti universaaleja eli kykenevät suorittamaan mitä tahansa laskentaa, mitä voidaan tarvita monisoluisen yksilön rakentamiseen. Käytännössä loogiset operaatiot ovat kuitenkin varsin minimaalisia.

Lisääntyminen voi siten pääsääntöisesti tapahtua aivan ilman epigenetiikkaa. Epigeneesi paljolti tarkoittaa ympäristön ja geenien säätelysignaaleja tai vuorovaikutusta, jotka säilyvät yli meioosin ja mitoosin, eli hedelmöittymisen ja siitä eteenpäin jatkuvan sikiön jakautumisen.

(Kommentoija on ex-hermoverkkotutkija, joka on kehittänyt erityisesti geneettisiin säätelyverkkoihin perustuvia malleja.)

Käyttäjän jpvuorela kuva
Jari-Pekka Vuorela

Jos sopii, en kuitenkaan kaiva esiin lähteitä hulluuteen :) Jos joku jaksaa sen tehdä, en välttämättä poista linkkiä.

Käyttäjän mmarttila kuva
Markku Marttila

Enpä voisi kuvitella vähemmän uskottavaa selittelijää kuin Jari-Pekka Vuorela epigenetiikkoineen, rekombinaatioineen, geneettisine ajautumisineen - ja Franz Kafkoineen. Säälittävää, tyhjää, onnetonta, toivotonta, turhaa.

https://www.youtube.com/watch?v=Md23iMBDEjQ

Kannattaa Jari-Pekan käyttää aikaansa kuuntelemalla vaikkapa Matti Leisolaa. Hän osaa avata ja purkaa sinulle "evoluution ihmeelliset selitykset" niin kansantajuisesti, vaikka tiedemies onkin, että toimittajakin pysyy mukana.

Käyttäjän jpvuorela kuva
Jari-Pekka Vuorela

#36. Joo, hävettää itseänikin, että keksin sata vuotta sitten kaikki nuo termit. Sovitaanko, että tämä yksi kommentti sinulta riitti, koska et varmaan osaa Leisolaa paremmin "asiaasi" selittää sen enempää.

Käyttäjän magi kuva
Marko Grönroos

Matti Leisolan jutut ovat suo, josta en ole löytänyt muuta kuin pelkkää hömppää. Hei 18 vuoden takaa! Valitettavasti en jaksanut käyttää enempää aikaani tuon hömpän seulomiseen.

Käyttäjän mmarttila kuva
Markku Marttila

Kuulostaa siltä, että Marko Grönroos on valmis astumaan samaan väittelykehään Matti Leisolan kanssa. Onnea matkaan. Uskon, että Leisola hyvinkin suostuu debattiin kanssasi.

Voitko muuten samassa yhteydessä kertoa Leisolalle sen finessin, että kuka laittoi liikkeelle maailmankaikkeuden syntyprosessin ensimmäisen pykälän. :)

Kuka pyöräytti ilmoille sen ensimmäisen vetypilven poikasen? Tai kuka viritti sen Big Bangin? Voit käyttää omaa terminologiaa tai miksei myös Vuorelan sata vuotta vanhoja termejä. Pääasia on, että annat adekvaatin ja kestävän vastauksen kysymykseen: mistä kaikki lähti liikkeelle, kuka käynnisti prosessin.

Tietenkin olisi hienoa, jos kertoisit tällä kommenttipalstalla sen saman datan, millä aiot vyöryttää bioprosessitekniikan emeritusprofessori Leisolan rätingit "kumoon". Odotan mielenkiinnolla raporttia väittelystänne.

Käyttäjän jpvuorela kuva
Jari-Pekka Vuorela Vastaus kommenttiin #47

Kaikkeen tähän on vastattu jo tässäkin ketjussa. Mitään ei selitetä sillä, että joku tai jokin vain loi ja suunnitteli. Mistä hänen suunnitelmansa sitten oli kotoisin? Jankutus loppuu nyt. Pääset taas kommentoimaan joitakin seuraavia avauksia.

Käyttäjän JanneSalonen11 kuva
Janne Salonen Vastaus kommenttiin #47

Aina kun joku luulee että evoluutioteoria pyrkii jollain tapaa selittämään maailmankaikkeuden syntyä, jossain pupu tekee itsemurhan.

Käyttäjän JuhaRiipinen kuva
Juha Riipinen

Marttilan tiedeopettajilla taitaa kaikilla olla Huuhaa-palkinto!

Käyttäjän HannuSinivirta kuva
Hannu Sinivirta

Kommentteihin kommentoimalla.

Kaikki mallit perustuvat jo olemassa oleviin "perus-aineksiin", jotka ovat muodostuneet n. 13,8 mrd:n vuoden kuluessa.

Ehkä olisi mielekkäämpää ensin keskustella "tietoisuuden alkulähteistä", sitten "mekaanisista konstruktioista".

Haluaisin muistuttaa, että blogistin ajatukset ja näkemykset epigenetiikasta ovat oikeutettuja ja hänen henkilökohtaisia näkemyksiään.

Käyttäjän jpvuorela kuva
Jari-Pekka Vuorela

En totta puhuen ymmärtänyt kommentistasi mitään, mutta kiitos hyvästä tarkoituksesta.

Käyttäjän HannuSinivirta kuva
Hannu Sinivirta

Yritin hieman avartaa ja loitontaa ihmis-keskeistä pohdintaa geeneistä, mutaatioista ja evoluutiosta elämän kehittymiselle. Kehityshistoria on niin tavattoman pitkä.

Täällä väittely kiihtyy siihen malliin, että "kuka loi ja mitä"..;)

Käyttäjän jpvuorela kuva
Jari-Pekka Vuorela

Itse olen päättänyt ratkaista Descartes'n ongelman [ :) ] siten, että kaikella on sekä energia- että informaatioluonne. Kaikkeen kuuluu kaikki [ :) ], myös aine ja tietoisuus.

Jumalan katsetta yhdelläkään itsekin todellisuuteen kuuluvalla subjektilla ei ole, joten emme voi välttyä tarkastelemasta asioita joko energia- tai informaationäkökulmasta.

Käyttäjän JyrkiParkkinen kuva
Jyrki Parkkinen

Oliko Tässä myönnytys panteismin suuntaan?

Käyttäjän jpvuorela kuva
Jari-Pekka Vuorela Vastaus kommenttiin #57

En näe pan"teismissä" sen kummempaa teismiä kuin muutakaan ismiä. Kaikki on kaikki, eikä sitä johdeta ulkopuolelta. Ymmärrän hyvin Spinozaa ja Einsteinia, jotka omassa ympäristössään käyttivät niitä termejä, joita käyttivät. Olen naturalisti.

Käyttäjän HannuSinivirta kuva
Hannu Sinivirta

Jos voin hieman jatkaa fyysikon näkökulmasta, lainaus:

"Fyysikoille ero menneisyyden, nykyisyyden ja tulevaisuuden välillä merkitsee vain – joskin itsepintaista – illuusiota.”

A. Einstein

Tähän mielestäni kiteytyy suhteellisen hyvin ajatus siitä, että elämä perustuu aika-käsitteen ja liikkeen, sekä äärettömyyden yhä uudelleen arviointiin, jotka ovat ikuisesti läsnä niin kauan, kun on ainetta ja energiaa.

Käyttäjän jpvuorela kuva
Jari-Pekka Vuorela

Riita ajan todellisuudesta on keskeinen seikka yrityksessä yhdistää gravitaatioteoria kvanttimaailmankuvaan. Lee Smolin on tunnetusti Einsteinin kanssa eri mieltä. Ja kun Einsteinkin piti entropialakia luonnonlaeista perustavimpana, tuossa ajatuksessa ajan illuusioluonteesta on hiukan lohduttelun makua.

Voidaan tietysti ajatella (toivoa?) että olisi "cycles of time", kuten Roger Penrose sanoo.

Palataksemme tähän vaatimattomaan neljän miljardin vuoden orgaaniseen kemiaamme, evoluutio on palautumatonta. Kamppailussa entropian kanssa monimutkaistuminen on tosiasia, vaikka se ei kuulu evoluution määritelmään – paikallisesti voi paremmin pärjätä yksinkertaistumallakin.

Käyttäjän HannuSinivirta kuva
Hannu Sinivirta

Kyllä. Evoluutio voidaan ymmärtää palautumattomaksi ja entropia pitää huolen epäjärjestyksen määrästä.

Se että universumi iteroi ääretöntä sykliä (CCC) ja on myös palautumatonta, on suhteellisen helppo johtaa analogia edelliseen.

Toisaalta matemaattisissa iteroinneissa on kuitenkin oltava tietyt alkuparametrit, jotka ennemmin tai myöhemmin johtavat palautumiseen.

Jos taas matemaattisilla iteroinneilla on sattuman varaiset parametrit, ne voivat johtaa periaatteessa lukemattomiin erilaisiin palautumisiin.

Äärettömyydestä sen verran, että se vallitsee joka puolella riippumatta skaalauksista, on rationaalisesti lähes mahdotonta erottaa jostakin toisesta systeemistä sen vuoksi, koska kaikki on aina suhteessa johonkin.

Jos olisi olemassa yksi yhteinen tekijä (vaikkapa universumi-vakio), kaiken teoria olisi jo ratkaistu sen suhteen. Kvanttimekaniikka ja gravitaatio nivoutuisivat helpommin planetaarisiin mittasuhteisiin ja päinvastoin.

Multiversumi-teoriat ovat tietyllä tavalla menneet ns. ohituskaistalle, jotta pääsisimme eroon singulariteeteista. Yksikin universumi on jo riittävän monimutkainen, joka kuroutuu itsensä ympärille "topologisilla silmukoilla".

Aine, -energia, -informaatio, -tietoisuus ovat universumin ytimessä ja me olemme osa tätä ydintä. Voisi melkein sanoa, että universumin ja ihmisen tietoisuus ovat yhtä.

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset